Meillä on aina kierrätetty. Lasi, metalli, pahvi, muovi, paperi, pullot...
Lapsille on heti pienestä opetettu mihin roskat laitetaan ja se ettei niitä koskaan heitetä luontoon.
Jos retkelle ottaa jotain mukaan, siitä jäävä roska pitää jaksaa kantaa myös pois.
Pitkään ajattelin, että me teemme osamme.
Vasta viime vuoden aikana tajusin, ettei se riitäkään, ainakaan mulle.
Jokapäiväisestä elämästä erittyy jäätävät määrät luontoa kuormittavia asioita; pesuainejäämiä, likavesiä, roskia,ilmansaasteita, mikromuovia monissa muodoissa.. Yleensäkin sitä pahuksen muovia on niin paljon, että meidän lapset ja lapsenlapset tulevat hukkumaan siihen...
Muovi tappaa eläimiä, mikromuovit pääsevät läpi vedenpuhdistamoista ja päätyvät vesistöihin, kaloihin, ja meidän lautasillemme.
Muovihan ei ole mikään terveysvalmiste, vaan sen epäillään lisäävän syöpäriskiä, hedelmättömyyttä, hormonitoiminnan ongelmia,yms.
Ilman saatuminen, veden saastuminen, maaperän saastuminen, ihmisten saastuminen.. Huhheijaa, tervetuloa stressi ja ahdistus!
Yksi ihminen ei pysty maailmaa pelastamaan, eikä kadottamaan valtamerien tai Aasian jätelastia, mutta omalta osaltani ajattelen asian niin että haluan tehdä sen mitä voin.
Pitää edes oman elinpiirin osaltani niin puhtaana kuin voin.
Pienetkin asiat vaikuttavat, ja mitä useampi niitä pieniä asioita tekee, sitä enemmän se vaikuttaa.
Joten pikku hiljaa opettelen huomaamaan asioita joita voi tehdä toisin, ostaa toisenlaista tai olla kokonaan ostamatta.
Pelkkä kierrättäminenhän ei ratkaise ongelmaa.
Siihen tarvitaan myös muutosta meidän aina vaan kertakäyttöisemmäksi muuttuvassa elämäntavassamme.
Jos ei kuluteta niin paljon, ei tarvitse myöskään tuottaa niin paljon, mikä säästää luonnonvaroja monin tavoin.
Tarvitaan pohdintaa siinä, ostanko, tarvitsenko oikeasti, voinko korjata vanhan, ostaa kirpparilta tai elää ilman?
Loppuviimein, melkoisen paljon nykyään ostetaan sen takia, että ajatellaan että niin pitää tehdä.
Pitää ostella uusia mattoja, verhoja, huonekaluja, vaatteita..kun ne vanhat ovat jo niin tylsiä.
Mutta riittääkö se perusteluksi jatkuvasti ja monissa asioissa?
Ja kun ostan, miten pakattua ostan?
Monin kerroin muoviin käärittyä, vai mahdollisimman kevyesti pakattua?
Pistää miettimään monta kertaa.
Päänvaivaa aiheutta myös se mikä sitten on ekologisesti hyvä vaihtoehto.
Tai mihin rahat riittävät.
Tuskailin Prismassa pyykinpesuaine hyllyllä. Ecoverin pyykinpesuneste oli n. 7euroa. Juu ei, meillä tulee väkisinkin niin paljon pyykkiä ettei kukkaro kestä.
Jauhemainen pesuaine olisi pakattu ekologisesti parempaan pahvipakkaukseen, mutta kodinkonekorjaajan vinkin mukaan meillä käytetään nestemäistä pesuainetta. Se kun kuulemma pidentää koneen käyttöikää koska ei keräänny putkistoihin yhtä paljon kuin jauhemainen.
Kai sekin siis on ekologista?
Kaapin perukoilta löytyi joitain muinoin hankittuja pesupähkinöitä. Ne käytetään pois, mutta ovatko nekään kauhean ekologisia, tuotu ties miten kaukaa?
Hiusten pesussa yritin siirtyä Urtekramin palasaippuaan, mutta ei onnistunut. Puolentoista viikon jälkeen tukka oli järkyttävän näköinen limaläjä ja päänahkaa kutitti törkeästi. Käytän saippuan siis ihon pesuun.
Tuo nestemäinen shampoo on sopinut paremmin.
Vartalovoide ei ole tarpeeksi kosteuttavaa mun korppuiholleni, ainakaan talvipakkasilla.
Kuorinta-aineet heivasin jo aikoja sitten. Nyt käytän kuorintaan kookosöljy-sokeri seosta, se tehoaa hyvin ja kosteuttaa ihoa paremmin kuin kaupan tökötit. Eikä jätä jälkeensä mikromuovikiteitä.
Niin, kyllä mä tiedän että autoilu jättää maaperään enemmän mikromuovia kuin pesuainejäämät, mutta yritän vähentää sen minkä voin. Sekä autoilua että pesuainejämiä.
Prismasta ostin he-vi osaston kestopusseja.
No, nekin on tehty muovista, mutta jos nämä nyt kestäisivät kauan?
Näppärähän voi ommella kestopusseja kankaasta.
Mä en ole näppärä ompelussa, mutta kaapista löytyisi tarkoitukseen sopivaa kangasta..hmm.. pitää kai yrittää?
Kestokasseihin meillä on siirrytty jo aikoja sitten. Niin, paitsi että nekin ovat muovia.
Ne kankaiset pikkukassit ovat niin onnettoman pieniä kauppaostoksille...
Välillä tuntuu, että vaikka yrittää, ei mene ihan nappiin!
Mitä pitäisi tehdä esimerkiksi fleece- ja softshellvaatteille tai teknisestä materiaalista valmistetuille urheiluvaatteille?
Niin kivoja käyttää, mutta pestessä niistä irtoaa jopa 2000 mikromuovipalaa
Fleece valittiinkin
Vuoden 2017 turhakkeeksi.
Ruokahan on yksi iso juttu joka vaikuttaa monella tavalla.
Kasvisruoka olisi ekologisempaa, miten tuoteet on pakattu, mistä asti kuskattu kauppaan..
Meillä ei kasvissyöjiksi siirtyminen menisi läpi, mutta jospa voisi mahdollisuuksien mukaan ostaa lähellä tuotettuja ja kasvatettuja raaka-aineita?
Kerätä syksyllä metsästä mustikat ja puolukat ja jättää ostamatta esim chiansiemenet jotka on rahdattu tänne ties mistä kaukaa?
Millaisia ajatuksia saastuminen, kierrätys, kuluttaminen, erilaiset vaihtoehdot teissä herättävät?
Vinkkejä? :)
