Kermakalja Harry Potterin tapaan

Ootko lukenut Harry Potter- kirjoja?

Tai kattonut leffoja?

Jos olet, niin kermakalja on tuttu? :)

Meidän neiti löysi jostain lehdestä kermakaljan ohjeen ja pakkohan sitä oli testata.

Mun makuuni ällöä löllöä, mutta kyllä sitä kannatti kokeilla.
Sopii myös tähän Hallowenin aikaan..

Itse olen lukenut kaikki Potterit ja katsonut leffat.

Kirjat ovat niiin paljon parempia, että olin todella onnellinen kun nuorimmainen viimein innostui niistä! Siitä tämä kermakaljainnostuskin varmaan tuli. ;)

Nyt odottelen että neiti etenee lukemisissaan.

Kun kirja on luettu, katsotaan vastaava leffa yhdessä.

Harmi että kahdesta viimeisestä kirjasta tehdyt leffat ovat niin huonoja..

Mutta on kyllä hauskaa, kun neiti välillä kertoo missä menee kirjassa. Joskus saa antaa pienen spoilauksen, joskus ei. 

Tällä ohjeella saat yhden ison annoksen kermakaljaa.

½dl kermaa

2rkl kinuskikastiketta

n. 1tlk (3,3dl) Cream soda-limua tai

inkiväärilimsaa

Vatkaa kerma vaahdoksi ja laita se sivuun odottamaan vuoroaan.

Mittaa kinuskikastike ison lasin pohjalle ja kaada päälle n. ½dl limsaa.

Sekoita lusikalla voimakkaasti niin, että kinuski ja limsa sekoittuvat tasaiseksi juomaksi.

Kaada loput limsasta lasiin, muista jättä pari senttiä tilaa kermavaahdolle.

Lusikoi kermavaahto pinnalle ja valuta päälle hieman kinuskikastiketta.

Nauti heti!

Kun kokeiluinnostus iski, samaan aikaan ei iskenyt into mennä Prismaan.

Kirjastoreissun yhteydessä käytiin lähi-K-kaupassa.

Sen valikoimiin ei kuulunut tuota Cream sodaa joten ostettiin jotain inkiväärilimsaa.

Ihan tarpeeks makeaa tuli silläkin. ;)

Lokakuun kuulumisia ja luontokuvia

Hupsheijaa, lokakuu on vilahtanut loppusuoralle aivan vilauksessa.

Mä oon ollu vähän muumimaisissa tunnelmissa, eli maha täyteen havunneulasia ja talviunille..en kuitenkaan toteuttanut tuota. Vaikka kai sen olisi voinut laskea hortoiluksi? ;)

Tuloksena joka tapauksessa blogihiljaisuus.

Oikeasti nautin syksystä todella, mutta jotenkin aika ja energia ei ole riittänyt blogiin asti.

Kuvia on otettu ja reseptejä on kyllä testailtu, niitä yritän saada hiljalleen tänne, muistiin edes itselleni.

Tänä syksynä ollaan miehen kanssa jatkettu alkutaipaleella olevaa sienestysharrastusta.
Varsinkin suppilovahveroa on löytynyt mukavasti, ja metsässä on vietetty monia tunteja. Vaikka aina ei löytyisi saalista, nautin valtavasti luonnosta, rauhasta ja hiljaisuudesta.

Siksipä onkin pakko läjäyttää kaikki nämä kuvat tänne. :)

Pari pulahdusta on tälle kuulle saatu aikaiseksi.

Kerran extempore ylemmän kuvan uimarannalla.

Toisen kerran lapsuuden maisemissa, sieltä nuo kaksi alempaa kuvaa.

Voi varjele miten alhaalla vesi on.

En muista Lappajärven veden olleen koskaan näin matalalla.

Voiko tälläisissä maisemissa olla muuta kuin hyvä olla?

Mitä vanhemmaksi tuun, sitä vähemmän jaksan tungosta ja kaupungilla kiertelyä. Siellä hermot kiristyvät, parkkipaikan etsiminen ärsyttää, enkä saa mitään iloa siitä että ostan tavaroita.

Joo, jos jollekin on oikeasti tarvetta niin se hankitaan, mutta muuten vaan kiertely ei enää oo mun juttuni.

 

Metsässä mieli rauhoittuu ja akut latautuu.

Edesmennyt mummuni hoki aina että "kun pääsöö mehtään, on kuin pääsis taivaaseen".

Muistan aatelleeni, että joopa joo...

 Nykyään tiiän tasan tarkkaan mistä mummu puhu. :)



Koulujen syysloman aikaan ehdittiin mummolassa paistamaan makkaraa ja olla ensin mummun, kummipojan ja mun veljen, seuraavana iltana ystäväperheiden kanssa tuikkustakin (eli pimeäpiilosta). 

Jotain hauskaa siinä on kun pillkosen pimeässä juoksennellaan taskulampujen kanssa, huudellaan tuikkua, nautitaan tähtitaivaasta ja meitä lukuunottamatta hiljaisesta illasta.

Aika eksoottista on myös huomata sisälle mentyä että jaahas, taas on tainnu jäähä joku sieni alle kun maastouduin.. ;)

Yritteliäämpi osallistuja kiipes ensin puuhun ja sitten katolle piiloon.

Aikuiset ihmiset innostuu kuin lapset. ;)



Tässä näitä tän syksyn ihanuuksia.

Puukkona melkonen saha, sienipuukko oli jäänyt autoon ja minä ja auto oltiin eri paikoissa. :)

Tämä on kyllä ollut niin hauskaa puuhaa!

Mies on myös innostunut sienestyksestä, ja mummolassa käydessä saan metsään seuraa ystävästä jonka kanssa on jaettu monet jutut jo lapsuudesta saakka. Ihan parasta.



Millainen lokakuu sinulla on ollut?

Viihdytkö luonnossa vai nautitko enemmän kaupungin kohinasta? :)

Iidan jogurttijäädykkeet (maidoton)

Hei vain, ja leppoisaa lokakuuta!

Viime aikoina olen kovasti nauttinut siitä että jälkikasvu saa keittiössä omatoimisesti valmista aikaan kun sille päälle sattuvat.

Päävastuu ruokahuollosta on toki meillä vanhemmilla, mutta halutessaan nuoriso pääsee kokkailemaan tai leipomaan.

Olen esittänyt toiveen että kirjoittaisivat kauppalapulle jos jokin raaka-aine loppuu, ja etukäteen olisi syytä infota jos on mielessä päivä ja resepti, jotta olisi sitten mistä tehdä.

Eilen töihin lähtiessä 2/3 jäi tekemään pizzaa, sitä ennen nuorin oli tehnyt jäädykkeitä joiden ohjeen oli bongannut jostakin.





Yosa Vaniljajogurttia

mysliä maun mukaan

mustikoita tai muita marjoja

muffinssivuokia

Lusikoi muffinsivuokiin mysliä hieman yli puoleen väliin.

Kaada päälle jogurttia.

Lisää marjoja makusi mukaan ja laita vuoat pakastimeen 4-6 tunniksi.

Nauti vaikka välipalana. :)

Helppoja, nopeita ja kuulemma tooosi herkullisia. Eikä näitä kamalan epäterveellisiksikään voi väittää.

Makua on helppo muokata vaihtamalla jogurttia, mysliä ja marjoja omien mieltymysten ja kaapin sisällön mukaan.

Suosittelisin käyttämään silikonisia vuokia, koska niistä jäädykkeet on helppo irrottaa.

Miten sinä viihdyt syksyn tuulissa?

Aurinkoa syksyysi!