sunnuntai 8. joulukuuta 2019

DIY joululahja: Puolukkaglögi


Kun kerran aloitin postaamaan näitä jääkaappisäilytettäviä, niin jatketaan vielä vähän.
Itse tehty glögipullo on kiva viedä joulutervehdyksenä glöginystävälle. Pullon voi koristella haluamallaan tavalla. Itse en jaksanut, nämä menivät testiin lähes saman tien. :)

Reseptin löysin Metsäläisten elämää-blogista, kiitos sinne!
Pienen muokkauksen tein omaani, vähensin sokeria ja lisäsin kanelisiirappia.

Testiryhmä piti glögistä. Jopa hän joka ajatteli ensin ottaa teetä kuultuaan että juomassa on puolukkaa. Suosittelen ennakkoluulotonta testaamista. :)


5dl puolukoita
1l vettä
1,5dl sokeria
4rkl kanelisiirappia
1rkl neilikoita
2 kanelitankoa
pala inkivääriä

Keitä vettä ja puolukoita n. 20 minuuttia.
Siivilöi puolukan kuoret pois, lisää sokeri ja  mausteet.
Anna kiehua vielä n.10 minuuttia, sammuta levy ja anna juoman maustua  tunnin ajan.
Siivilöi mausteet pois ja pullota juoma. 
Kun tarjoilet glögiä, laimenna sitä 1:1. Tästä määrästä tulee siis noin 2l valmista glögiä.



Tunnelmallista ja ihanaa joulunalusaikaa! 


torstai 5. joulukuuta 2019

DIY joululahja: Inkiväärishotti


Edellisessä postauksessa kerroin siskoilleni tekemistä pienistä lahjoista. 
Tämä inkiväärijuoma kuului samaan pakettiin, sopii mielestäni flunssaiseen aikaan.
Ohjeen olen laittanut blogiini aiemminkin, ja luettelin silloin mitä terveyshyötyjä inkivääristä pitäisi olla. Ne löytyvät linkin takaa.
Lyhyesti sanottuna inkiväärin pitäisi olla monin tavoin hyväksi vatsalle, vähentää turvotuksia, parantaa verenkiertoa ja helpottaa flunssaista oloa.
Saattaapi toisaalta myös lisätä närästystä ja joillakin ärsyttää vatsaa.

Mutta kokeilemallahan se selviää. Ei tästä varmasti suurta haittaa ole, ellei ole allerginen jollekin juoman ainesosalle.
Ja siitä tulikin mieleeni, että esim. hunajan voi jättää täysin pois, jos se ei jostain syystä sovi.
Toki juoma on silloin vähän vätkympää, mutta kyllä sitä silti saa shottilasillisen verran aamuisin alas.
" Vain paha lääke auttaa." Tai niin joku väittää. ;)
Ja halutessaan toki voi myös lisätä hunajan määrää. 


1l vettä
200g inkivääriä
2 sitruunaa
2-3 rkl hunajaa

Kuori ja palo inkivääri. Laita se kattilaan veden kanssa. Kiehauta vesi, laita levy kiinni ja anna hautua n. 20 minuuttia.
Siivilöi juoma pienempään astiaan. Lisää sitruunoista puristettu mehu ja hunaja, sekoita.
Pullota juoma. 
Nauti aamuisin shottilasillisen verran joko raakana tai laimennettuna.


keskiviikko 4. joulukuuta 2019

DIY joululahja: Kanelisiirappi


Tänä vuonna omatekoisten joululahjojen tekeminen on jäänyt todella vähälle.
Sen verran kuitenkin reipastuin että siskoilleni tein muutaman jutun.
Nämä jääkaappisäilytettävät ovat hieman haastavia, ja siksi siskot saivatkin omansa jo eilen kyläillessään.

Tätä kanelisiirappia katsoin jo viime vuonna mutta sitten testaaminen jäi ja unohtui. 
Nyt oli aika kokeilla. 
Tämän voisi maustaa myös jollain muulla kuin kanelilla, marjoilla, vaniljalla, millä mieli tekee. Näin Pauligin sivulla luvataan, itse en ole vielä testannut.

Keittämisestä sen verran, että se sitten kesti. Kauan. Todella kauan.
Prosessia olisi varmasti voinut nopeuttaa nostamalla keittolämpöä suuremmaksi, mutta koska samaan aikaan oli muutakin puuhaa niin etten ehtinyt sekoitella sotkua kovin usein, oli viisaampaa valita tuo pienempi lämpö.
Muutenkin olen hyvä keittelemään liian kauan. Erästäkin kerkkäsiirappia piti liotella purkista irti viikon verran. Se kun oli aina vaan melko juoksevaa ja jässähti vasta siellä purkissa...

Kanelisiirappini jäi sopivan juoksevaksi, sitä ei tarvi epätoivoisena ravistaa irti purkista, mutta ei ole vetistäkään.

5dl vettä 
5dl sokeria
2 kanelitankoa 
runsaasti jauhettua kanelia


Mittaa kattilaan kaikki ainekset.
Keittele siirappia hiljalleen, oman mielen mukaisen paksuiseksi.
Anna jäähtyä hieman, ota kanelitangot pois ja pullota.
Mausta siirapilla esim. kahvi, tee, jäätelö, lätyt...

Omani säilytän jääkapissa, koska en ole varma kestäisikö kuinka huoneenlämmössä.
Onko teilla kokemuksia säilyttämisestä? 




maanantai 25. marraskuuta 2019

Suklaacookies Iidan tapaan


Viime viikolla tytär heräsi hyvissä ajoin kympin aamuna, ja halusi kuluttaa aamua leipomalla. 
No mikäs siinä, siitä vaan!
Tuloksena oli ihana tuoksu kotiin, ja herkullisia keksejä. Nam. :)
Ohjeen neiti etsi netistä, kriteereinä oli helppo ja nopea, että ehtii maistaa työn tuloksia ennen kun pitää lähteä kouluuun. 



125g voita
2dl sokeria
3,5dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta
2tl vaniljasokeria
3rkl öljyä
0,5dl maitoa
suklaarouhetta tai karkkeja

Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
Sekoita toisessa astiassa sulatettu voi ja sokeri.
Yhdistä aineet voimakkaasti sekoittaen.
Lisää lopuksi öljy, maito ja suklaa.

Tee taikinasta pieniä palloja pellille.
Paista uunin keskitasolla 175 asteessa n. 13 minuuttia.



tiistai 12. marraskuuta 2019

Saiturin lehtipihvit ja syksyhöpinää



Hei vaan, pitkästä aikaa!
Bloggailu on jäänyt hippasen vähiin,  koska niin on käynyt myös leipomisen kanssa. 

Reilut 4vk sitten liukastuin oikein kunnolla kun siirsimme isäni venettä talviteloille, ja jalka sai osumaa.
Ensin sitä hoidettiin 8pv nilkan nyrjähdyksenä. Olin samaa mieltä diagnoosista, kunnes pahin turvotus laski ja kipu paheni. Sitten löydettiin murtuma, ja nyt olen konkannut kolmisen viikkoa koipi kipsissä. 

Siihen jäi sitten tän syksyn sienestäminen, ketutti ihan huolella.
Metsäänkin tekis niin kauheasti mieli, mutta nyt ei auta. Tämä taitaa olla mun kärsivällisyysharjoitukseni.
Jalkaa on pakko lepuuttaa paljon, koska kipeytyy vielä melko vähäisessäkin rasituksessa.
Eniten tympii kun niin monessa jutussa pitää pyytää muilta apua. 
Perhe on ihanasti jaksanu mun valitusta, ja auttavat missä voivat. Ongelma on vaan mun päässäni.

Mutta se siitä ja mun marmatuksestani.
Yksi uusi, helppo, nopea ja koko perheelle maistuva ruokaohje on löytynyt. Se löytyy tuolta alempaa. 

Oli myös ihan pakko laittaa muutama syksyn aikana napattu kuva.
Mä en nyt pääse metsään, mutta kuvia voin katsoa ja fiilistellä. ;)


Tässä Lakiksen uuden näkötornin huipulta 
napsittuja kuvia. Päivä oli harmaa ja pilvinen, mutta näkymät silti upeat! 
Nyt torniin on laitettu jo valotkin.
Tämän vuoden aikana on tehty talkooporukalla aivan uskomaton suoritus; kuntoportaat ja torni.
Suosittelen käymään, jos liikut Vimpelissä.


Vaikka kesän kuivuudessa pelkäsin että sieniä ei nouse, syksy osoitti pelon aiheettomaksi.  Metsässä vietetty aika on ollut rentouttavaa ja rauhoittavaa. Suppiksia ehdittiin löytää niin paljon että niiden pitäisi riittää talven yli, ja tuoreeltaan annettiin niitä muillekin.
Silti mieli ois vielä tehny suppismetälle...ens vuoden sieniaikaan on kamalan pitkä aika!


Kokkailua en ole voinut lopettaa, mutta pääosin on pyöritetty vanhoja tuttuja, mahdollisimman nopeita ja helppotekoisia ruokia. Koska koipi kipeytyy.
Tämä netistä löytynyt pihviohje oli aivan loistava! Koko perhe söi ja tykkäsi, joten menee jatkoon.😊
Kylkeen tein esikoisen aiemmin keräämistä (pakastetuista) herkku-ja voitateista kastikkeen.
Kuvaaminen jäi tosi huonoon, koska jalka -taas. Yliarvioin jaksamiseni, kuvaamista en edes ajatellut kun makasin sohvalla.
Tuo ainut kuva näyttää uitetulta huonosti huovutetulta lapaselta...ja kastikkeen unohin kuvata.
Mutta aivan sama, hyvää oli.

Kastikkeen loput upotin seuraavana päivä lasagnekastikkeen sekaan. Se 2/5 perheesyä joka ei syö sieniä, söi ne lasagnen seassa ihan huomaamattaan, hyvää kuulema oli.
Mulle ei siis ole ongelma jos sienet ei kelpaa.
Yritän vain vähentää ruokahävikkiä.


800g jauhelihaa (9,5% rasvaa)
suolaa
mustapippuria
paprikajauhetta

paistamiseen voita

Jaa jauhis 8 yhtä suureen osaan.
Laita palat elmukelmun väliin ja kaulitse ohuiksi, n. 1mm.
Laita pihvit pakastimeen n. 10 minuutiksi.
Paista voissa kuumalla pannulla. Käännä kun nesteet nousevat pintaan.
Mausta paistettu puoli haluamillasi mausteilla.


Lämpöä ja iloa marraskuun harmauteen! 

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Kauratosca-omenapiirakka


Kahden yövuoron välinen päivä on mulla sellainenkin koomapäivä ettei mitään rajaa. Muistijälkiä ei jää, enkä yleensä jaksa tehdä mitään. Nälkä vaan on koko ajan, sitä enemmän, mitä huonommin nukkuu päivällä. Ja vaikka nukkuisikin hyvin, niin silti tekee kaikkea mieli..
Tällä kertaa sain jonkin yllättävän puuskan ja tein todella yksinkertaisen ja helpon omenapiirakan.
Sitä oli kiva natustaa ja katsoa hetki netflixiä ennen uuteen yövuoroon lähtöä. :)
Tykkään tehdä öitä, mutta päivisin olo on sitten aivan töttöröö. Onneksi on vain 2 yötä peräkkäin, mun kropalle ei lainkaan sopisi vaikkapa viikon valvominen!

Niin, ohje on äärettömän helppo, tulos on herkullinen. Vuoka oli tyhjä siinä vaiheessa kun lähdin töihin. ;)
Ohjeessa käskettiin käyttää 28cm piirakkavuokaa, mulla tais olla n. 25cm. Kyllä tuon taikinan varmaan saa riittämään isompaankin, mutta näin tällä kertaa.
Tylsältähän tämä näyttää, mutta maistuvaa on. :)

"Onko tuossa päällä jauhelihaa???"
Pohja:
100g voita
3/4 dl sokeria
1 muna
2dl vehnäjauhoja
1dl kaurahiutaleita
1tl leivinjauhetta

Sulata voi, sekoita siihen sokeri ja muna.
Sekoita jauhot, kaurahiutaleet ja leivinjauhe keskenään.
Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi.
Levitä piirakkavuokaan, taputtele jauhotetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille.

Päälle viipaloituja omppuja, kotimaiset voi laittaa kuorimattomina.

Kauratosca:
50g voita
2dl kaurahiutaleita
½dl sokeria
2tl kanelia
2tl vaniljasokeria

 Sulata voi, sekoita muut aineet siihen. Ripottele seos vuokaan omenoiden päälle.

Paista 200 asteisen uunin toiseksi alimmalla tasolla n. 25 minuuttia.
Tarjoa vanilja kastikkeen tai -jäätelön kanssa.


Vilppukin olisi halunnut piirakkaa, mutta sai terveellisempiä, gerbiilille paremmin sopivia herkkuja. ;)

sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Lampaankääpäpihvit

 
Sienestyksestä on tullut se juttu, joka vie aika paljon aikaa syksystäni.
Nautin metsässä kulkemisesta, luonnon kauneudesta ja hiljaisuudesta.
Tai vähän vähemmästä hiljaisuudesta, jos olen liikkeellä miehen tai ystävän kanssa. ;)

Tänä syksynä löysin ensimmäistä kertaa lampaankääpiä, joka on Luontoportin mukaan Ruokaviraston suosittelema erinomainen ruokasieni.
Aloittelevalle sienestäjälle tämäkin on turvallinen valinta, koska näköislajikkeet eivät ole myrkyllisiä vaan syötäviä sieniä.
Todella hyvä merkki tunnistukseen on myös se, että sienen leikkauspinta muuttuu kypsennettäessä sitruunankeltaiseksi.


Sekoitin korppujauhoihin suolaa ja pippuria.
Kieritin sienen palat kananmunassa, sen jälkeen jauhossa ja paistoin pannulla.

Nämä olivat ihan hyviä, rakenne pysyi mukavana.
Mutta jotain potkua kaipaisin vielä.
Jossain ohjeessa oli laitettu juustoraastetta. Ehkä sitä... tai jotain.

Oletko lampaankääpä ekspertti?
Heitäpä vinkkejä? :)


 
Suppilovahveroita meillä syötiin sipulin kanssa voissa paistettuna.
Ihanaa leivän päällä, nam!
Osa kuivattiin, talvella on näille taas käyttöä.

 
Tätä pientä söpöläistä en syönyt. Ihailin vain niin kuin maisemiakin. :)


Kauniita syyspäiviä!