Kesä meni -taas kerran- käsittämättömän nopeasti.
Itse asiassa tänä vuonna oli ensimmäisen kerran sellainen tunne, että koskaan aiemmin ei ole kesäkuukaudet vilahtaneet ihan näin nopsaan ohi, varsinkin 4 viikon loma katosi silmänräpäyksessä . Mahtaako johtua jostain ikäjutusta?
Oonko mä jo niin vanha, että aika alkaa karata käsistä oikeen kunnolla?
Voipi olla. Mutta minkäs teet, näillä mennään.
Kesästä on nautittu, ilman isompia helteitäkin.
Luontoa, uintia, hortoilua, jonkin verran retkeilyä, ihania kesäpäiviä mummolassa ja koko perheen viikon reissu Kilpisjärvelle.
Sääkin suosi. Ei helteitä, mutta riittävän lämmintä, sadettakaan ei saatu koko viikolla.
Se on sitten eri asia, paljonko siitä voi iloita kun luonto on ollut niin kuiva että tuntuu aivan huutavan vettä...
No, meidän pienet retkemme onnistuivat hyvin säänkin puolesta.
Saanalle kiivettiin koko poppoo, Leutsuvaarassa kiivettiin ylös maisemia ihailemaan, Norjan puolella käytiin ajelemassa.
Osa porukkaa vietti mökkipäivät sillä aikaa kun osa kävi Pikkumallalla ja Saanajärvellä.
Majoituimme Pousun mökillä, joka vuokrattiin Lomarenkaan kautta.
Mukava mökki ihanalla saunalla ja kauniilla näköalalla.
Pousujärvi oli todella matala, onneksi saunarantaan oli ruopattu uimapaikka johon johon oli hyvä pulahtaa useita kertoja päivässä.
Viimeisenä iltana korttia pelatessa teinit sanoivat että mukava viikko, kannatti lähteä. (Vaikka taatusti me käytiin välillä niiden hermoille: ;))
Silti heidän mielestään plussalle jäi reissu. Siitä olen kauhean onnellinen.
Että vaikka murkuttaa, on kuitenkin kiva tehdä välillä juttuja myös perheen kanssa. Ja sitten toisaalta on kavereita, suunnitelmia ja menoja heidän kanssaan.
Ihana viikko ilman kelloa ja kalenteria.
Osin ilman puhelintakin, koska mökillä oli huonosti kenttää ja mun puhelimeni alkaa ilmeisesti olla sen verran vanha että takkusi enemmän kuin muiden perheenjäsenten luurit.
Tyytyväisenä vietin ison osan ajasta puhelimesta erillään.
Tekisi varmasti hyvää ihan kotiarjessakin laittaa luuri useammin kokonaan kiinni.
(Toisaalta haluan olla lasten tavoitettavissa, vaikkapa sen varalta että mopon kanssa tulee ongelmia tms.)
Onnistuin ulkoistamaan itseni niin täysin moisista arjen kapistuksista, että kesti hyvän aikaa että kotiin tultuakaan halusin edes miettiä arjen alkamista ja aikatauluja. Pakko se kuitenkin oli lopulta tarttua kalenteriin, katsoa työvuoroja ja suunnitella arjen sujumista.
Kuntoportaita on testattu sekä Joupiskalla että Lakiksella.
Hiki tuli, mutta täytyyhän se tehdä hyvää. ;)
Tuollaisen jälkeen on ihan parasta päästä pulahtamaan järveen.
Sieniä on löytynyt aivan olemattoman vähän. Kanttarelleja jokunen, mutta kuivuus on vaivannut myös sieniä. Nyt täällä on satanut vettä, ehkäpä vapaapäivinä voisi löytää jotain kivaa metästä. :)
Näitä kuvia mä katson pitkinä talvikuukausina ja saan uutta virtaa.
Vaikka olen oppinut nauttimaan kovasti syksystä ja talvestakin, niin kyllä viimeistään helmikuussa kaipaan jo kesää.
Millaisin fiiliksin sinä suuntaat syksyyn?
Toivottavasti kesä oli rentouttava ja ihana!