Vihreä vitamiinipommi mustaherukanlehdistä

Pinterest on oikea aarreaitta! Sieltä löytyi tämänkin herkun ohje.

Nopea, raikas, helppo valmistaa ja maku oli testiryhmän enemmistön mielestä hyvä.

5/6 halusi toisenkin lasillisen, 1/6 sylki "kauheaa kuraa". 

Aikaa meni lähinnä lehtien keräämiseen,n. pieni vatkauskulhollinen niitä tarvittiin.

Alkuperäisessä ohjeessa sanottiin että nuoria lehtiä, mutta kuinka nuoria ne nyt voivat heinäkuun lopussa olla? 

Malttamattomana luonteena en jaksa odottaa ensi kevääseen, joten keräsin pienimpiä ja nuorimman näköisiä lehtiä. Hyvä tuli. ;)

Pakkohan oli myös googletella, onko mustaviinimarjan lehdillä mitään terveysvaikutuksia.

Ylen sivuilta löytyikin infoa. 

Mustaviinimarjan lehtiä on kuulemma käytetty yhtä kauan kuin marjojakin on kerätty.

Niitä voi käyttää kakun koristeluun, salaattiin, teehen, Louhisaaren juomaan tai niihin voi kääriä syötävää viininlehtikääryleiden tapaan.

Lehdet toimivat diureettina, eli poistavat nestettä elimistöstä.

Kansanlääkinnässä niitä on ilmeisesti käytetty myös kihdin hoitoon.

Onko sinulla vinkkejä, mihin kaikkeen niistä olisi apua?

 

50-60g mustaviinimarjanlehtiä

1,5l vettä

0,75dl puristettua sitruunamehua

n. 0,3ml voikukkasiirappia

Jos lehdet ovat kovin pölyisiä, huuhtaise ne.

Surauta lehdet tehosekoittimessa kolmessa erässä, pienen vesimäärän kanssa.

Siivilöi tiheällä siivilällä lehtimurska pois.

Lisää vettä niin paljon että sitä on tuo 1,5l.

Lisää siirappi ja sitruunamehu, sekoita.

Tarjoile kylmänä, jääpaloilla höystettynä.

Alkuperäisessä ohjeessa oli agavesiirappia, itse käytin tuota voikukkaversioa, mutta eiköhän tähän käy vaikka ihan perus vaalea siirappi.

Plussaa myös siitä ettei tarvinnut keitellä. Ehkäpä terveelliset ainesosat siten säilyivät paremmin.

Eikä näin kuumalla muutenkaan huvikseen keittele yhtään mitään.

Juomasta tulee ihanan, pirteän vihreää! Kuvissa väri ei täysin pääse oikeuksiinsa.

Ajan kanssa pullon pohjalle laskeentuu sakkaa, joka kyllä ravistamalla sekoittuu taas kivasti.

Tätä oli kiva juoda takapihan terassilla, raikasta viilennystä helteiseen päivään. :)

Nyt meillä muuten viimeinkin on koko kööri kesälomalla. Nautin!

(Klikkailin tuon pullon oikein isoksi ja totesin, että sillä lailla mehu näyttää sinilevältä... Huoh.)

Oikein ihanaa viikonloppua kaikille! 

Toivottavasti helle hellii,eikä kiusaa. :)

Raparperipaistos

Tämä on taas näitä eväitä, joista ei saa kaunista kuvaa!

Raparperipaistos. Yksinkertaisia, hyviä raaka-aineita, herkullinen lopputulos.

Lisukkeena (muuten niin tylsää) vaniljajäätelöä.

Olipa hyvää!

Tarkkoja mittoja en laittanut, lisäilin aineita niin kauan että mönjää oli riittävän paksu kerros raparperien päälle.

Omenapaistoksessakin meillä väki tykkää enemmän paistoksesta kuin omenasta..

Siinä mielessä tämä on ehkä parempi versio, raparperikin maistui kaikille.

Raparperit (kuoritaan) palotaan uunivuoan pohjalle.

Kattilassa sulatetaan voita johon sekoitetaan kaurahiutaleita, fariinisokeria ja 1-2 tl kanelia.

Seosta pyöritellään kattilassa jonkin aikaa ja kaadetaan sitten raparperien päälle.

Paistetaan uunin keskitasolla 175 asteessa 15-20 minuuttia.

Tarjoillaan jäätelön tai vaniljakastikkeen kanssa.

Asiasta kukkaruukkuun...

Meillä on saatu ensimmäinen oman maan kesäkurpitsa!

Mahtavaa! Saatiin jotain kasvamaan ilman että rusakko tai jokin muu otus söi sitä! ;)

Tällä viikolla tosin Lakeuden Vesi on pyytänyt vedenjakelualueensa (Ilmajoki, Kurikka, Seinäjoki) asukkaita käyttämään vettä harkiten ja välttämään piha-alueiden kastelua.

Kuume kesä on nostanut vedenkulutusta mutta kuiva jakso laskenut vesistöjen ja pohjavesien pintoja huomattavasti.

Olenkin miettinyt, että onko paha jos kastellaan vain  3 kesäkurpitsan ja 6 tomaatin taimea...?

Myös pyyhepyykkiin olen kiinnittänyt erityishuomiota ja taas tehostanut muistuttamista siinä että samaa pyyhettä voi käyttää useammalla kuin yhdellä uintireissulla.. Meillä on pesty aivan tolkuttoman monta koneellista pelkkiä kerran käytettyjä pyyhkeitä, jotka kuitenkin näillä säillä kuivuisivat nopeasti ulkona. Seuraavalle uintireissulle saisi napata saman pyyhkeen mukaan.

Tuntuu huolestuttavalta tälläinen, en muista että koskaan ennen näillä leveysasteilla olisi varoiteltu vedenkäytöstä...

Sinänsä uskomatonta, että viime kesänä vettä satoi päivästä toiseen, viljoja jäi peltoon yms.

Tänä kesänä luonto ja viljelijät ovat kovilla kuumuuden ja kuivuuden takia..

Missä on se kultainen keskitie?

Ekologisempaa pykinpesuainetta

Tällä kertaa kokeilussa on kidesooda-merisuolaseos.

Idea löytyi Kun ketunleivät kukkivat- blogista.

Kidesoodaa siis käytetään esim ulkoseinien pesuun, mutta blogin mukaan se sopii pyykkäämiseen ja pitää koneenkin raikkaana. Myös pohjaan palaneen kattilaan saa puhtaaksi liottamalla siellä kidesoodaa. Sitä en ole vielä testannut, mutta pidän mielessä. :)

Aineet löytyivät Halpa-Hallista. Kauppojen välillä tuntuu olevan eroja hinnassa. Prisman verkkosivujen mukaan kilo kidesoodaa maksaa 6.95€, Halpa-Hallissa hinta oli alle 4 euroa.

Mukaan laitettava suola liottaa soodaa vetisemmäksi, jolloin se liukenee entistä paremmin.

Meillä on nyt pesty n. 6 koneellista pyykkiä tällä, ja olen tyytyväinen. Pyykistä tulee puhdasta ja raikasta, myös kone on raikas.

Helppoa!

1kg kidesoodaa

2½ dl hienoa merisuolaa

Sekoita keskenään, laita purkkiin.

Annostele pesupalloon n. ½dl koneelliseen. (Meillä 7kg kone.)



 

Huuhteluaineen käytön olen lopettanut jo aikoja sitten.

Villavaatteita pestäessä lurautan sitä pienen tipan, mutta harvoin on villapyykkiä.

Äidiltäni sain pullollisen Ruusutarhan pyykkietikkaa, josta tykkään kovasti. Sitä olen lorautellut varsinkin lakana- ja pyyhepyykin joukkoon.

Yleensähän nämä ihanuuden maksavat n. 10€ puteli, joten enpä taida säännöllisesti tätä kantaa kaupasta kotiin. Tavallinenkin etikka ajaa asian. :)

Mitä aineita sinä suosit pyykinpesussa?

Horsmankukkahyytelö

Hortoilukokeilut jatkuvat.

Tällä kertaa vuoroon pääsi horsmankukkahyytelö, johon löysin reseptin Jovelasta.

Mun hyytelöstäni ei tullut yhtä ihanan pinkkiä kuin Jovelassa, ja mietinkin että mahtaako vika olla siinä etten jaksanutkaan ruveta keittelypuuhiin heti samana iltana jolloin keräsin kukat, vaan hanke joutui odottamaan seuraavaan päivään.

Vasta muutaman päivän päästä tajusin, että en ole ollenkaan varma, laitoinko keitokseen liikaa sokeria.

Alkuperäisessä ohjeessa horsmankukkia on 1l, mutta mulla niitä oli vain 0,5l,

Muistan että veden määrän älysin puolittaa, mutta ei mitään mielikuvaa, muistinko enää sokerin kohdalla koko asiaa...

Hyytelöstä tuli tosi tykkyä, mutta maku on ihan hyvä. Vaikka sitruunakin unohtui kauppaan ja korvasin sen sitruunamehulla.

Huomaatteko, mikään ei mennyt ihan nappiin? ;)

Tästä määrästä sain aikaan 2 pientä pilttipurkillista hyytelöä.

Sitä on nyt maisteltu, laitettu jäätelöön ja keksin päälle, nam.

5dl tiiviihkösti mitattuja horsmankukkia

2,5-3 dl vettä

½ ison sitruunan puristettu mehu tai 1-2 rkl tiivistettä

1½dl hillosokeria

1tl vaniljasokeria

Laita kukat kattilaan ja kaada vesi päälle.

Kiehauttele kukkia vedessä kunnes kukkamassa muuttuu harmaaksi (5-10 min).

 Siivilöi neste toiseen astiaan ja painele kukkamassaa siivilässä jotta saat kaiken nesteen talteen.

 Lisää sitruunamehu.

Sekoita sokerit keskenään.

Laita neste takaisin (huuhtaistuun) kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi.

Lisää sokeri tasaisesti sekotellen, anna seoksen kiehua hissukseen 10 minuuttia.

Purkita puhtaisiin purkkeihin. 

Kääretorttu raparpericurdilla ja mansikoilla

Kesä parhaimpiin juttuihin kuuluvat mansikat.

Jonkin verran niitä on jo pakastimessa, mutta ehkäpä niihin pitäisi sijoittaa vielä vähän...

Ihan sama paljonko niitä on talven varalle, ensimmäisenä loppuvat. :)

Tällä kertaa yhdistin mansikoita aiemmin tekemääni raparpericurdiin, kääretortun välissä.

Kokeilu oli oikein onnistunut ( vaikka levitinkin täytteet suoraa paistetulle pohjalle, enkä muistanut kumota sitä sokeroidun leivinpaperin päälle.

Ei aina voi muistaa käyttää aivojaan...)

Iltapäivällä lähdin pitkään yöhön töihin, ja aamulla kotiin tullessa tarjoilulautanen oli tyhjänä tiskialtaassa.

Sellainen on paras kannanotto. :)

Kuopus kysyikin, voidaanko tehdä toisenkin kerran samaa.

Onnistuuhan se, pakastimessa on vielä satsi odottamassa käyttöä.

 

4 munaa

1½dl sokeria

1dl vehnäjauhoja

3/4dl perunajauhoja

1tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.

Vuoraa reunallinen uunipeltileivinpaperilla jonka voitelet kevyesti öljyllä.

Sekoita kuivat aineet keskenään, sekoita.

Mittaa sokeri ja munat kulhoon, vatkaa kestäväksi vaahdoksi.

Sekoita jauhoseos taikinaan.

Kaada pellille, paista uunin keskitasolla 7-10minuuttia, uunin tehosta riippuen.

Ripsi toisen leivinpaperin päälle sokeria, kumoa torttu siihen. Irrota alustana ollut leivinpaperi varovasti.

Täyte:

Raparpericurdia

mansikoita

1½-2dl kerma vaahdotettuna, sokerilla ja vaniljasokerilla maustettuna

Levitä pohjan päälle raparpericurdia.
Viipaloi mansikoita, levitä curdin päälle.

Viimeisenä levitä kermavaahtoa.

Rullaa tiukaksi rullaksi ja laita jääkaappiin maustumaan.

Leikkaa paloiksi, tarjoile ja nauti. :)

Oon maailman huonoin kukkien kanssa, ne joko kuolevat kuivuuteen tai rusakko syö ne.

Siksi olenkin niin iloinen näistä petunioista jotka anoppi on kasvattanut siemenistä. Kukkivat kauniisti, vielä hengissä!

Myös itse kasvattamani samettiruusut kukkivat kivasti. Ihanan helppohoitoisia, eivätkä oikaise juuriaan hetkellisen kuivuuden takiakaan.

Laatikot kuuluvat terassin reunalle, mutta maalausoperaation takia otettu hetkellisesti pöydälle..

Mesiangervoiset jalkakylvyt

Viime viikolla iski ahdistus. Kesä menee kauheaa kyytiä, enkä ole kunnolla ehtinyt päästä kesäfiilikseen. Puhumattakaan, että olisin ehtinyt tekemään juuri mitään niistä jutuista joita talvella mietin ja haikailin. Kiukutti, väsytti, ärsytti.

Tuskaa hillitsi (yövuoroista selviämisen lisäksi) kaverin kanssa laavulla vietetty yö, kiireetön uimareissu nuorimmaisen kanssa valtavissa aalloissa ja mesiangervojalkakylvyt takapihalla miehen kanssa.

Voisinpa melkein taas sanoa, että onni tulee pienistä asioista. :)

Jalkakylpy oli ihanan kuoriva, kosteuttava ja rentouttava.

Nuo kuivatut ruusun terälehdet.. joo, ajatuksena ihan ok, mutta mua ne lähinnä kutitti. Siksipä ne päätyivätkin jo alkuhetkillä nurmikolle. :)

Ehkäpä tuoreet apilankukat olisivat olleet hauska vaihtoehto sekin.

Tuo nestähän näyttää hmm..likakaivosta nostetulta.

Mutta ei saa antaa ulkonäön hämätä! :)

Sopiva nippu mesiangervoja

1½l kiehuvaa vettä

Laita kukat kattilaan, kaada vesi päälle ja anna hautua vähintään 20 minuuttia.

Puristele kukista vesi pois ja laita ne roskiin/kompostiin.

½rkl kookosöljyä

2rkl ruokasoodaa

kuivattuja kukanlehtiä tai tuoreita kukkia

Laita vatiin öljy, sooda ja kukan terälehtiä (jos haluat).

Kaada puolet mesiangervohauteesta vatiin, lisää haluamasi määrä lämmintä vettä.

Liota jalkojasi vadissa niin kauan kun se tuntuu mukavalta.

Kuivaa jalat ja laita sukat jalkaan.

Mä oon niin innostunut noista hortoilujutuista.

Mahtava juttu, miten monia luonnonjuttuja voi käyttää ravintona tai ulkoisesti!

Hiljalleen opettelen näitä juttuja, mielenkiintoista!

Mesiangervohan sopii myös teehen, mutta asperiiniallergisten täytyy sitä vältää koska mesiangervon lehdissä on salisyylihappoa.

Itse asiassa lehdet tulisi hiostaa ennen teenä käyttöä, mutta mä hauduttelin teetä kukista, sekin käy.

Aikoinaan kukilla on maustettu esim olutta, simaa ja viinejä.

Mesiangervon kukissa on kivennäissuoloja jotka edistävät virtsaneritystä.

Salisyylihapon johdannaiset alentavat kuumetta, lisäävät hien- ja virtsaneritystä sekä lievittävät kipuja, särkyjä ja tulehduksia. Kukista ja lehdistä tehtyä teetä on käytetty mm. kihti- ja reumatismivaivoihin sekä vilustumissairauksiin. Mesiangervosta tehtyä teetä ei saa keittää, sillä keitto hävittää osan vaikuttavista aineista. Mesiangervon kukista on myös löydetty proteiineihin sitoutunutta hepariinia, jolla on veren hyytymistä estäviä vaikutuksia. Paksu muhkurainen juurakko sisältää parkkiaineita, ja sitä on käytetty ripulirohtona. (Tietoa täällä. )

Mummolassa tein vastaavat kylvyt mummolle ja papalle. Toimi rypsiöljylläkin.

Raparpericurd

Ja sitten paluu raparperiin... ;)

Kokeiluun meni raparpericurd, ja siitä tulikin tosi kirpsakkaa ja hyvää!

Ohje löytyi täältä. Sovelsin kyllä taas vähän. Kaapissa oli tavallista sokeria, ja vadelmamehutiivistettä joten niillä mentiin.

Oikea mansikkamehu voisi kyllä olla tuohon täydellistä.

Mihinkään leipomukseen en ole vielä tahnaa laittanut.

 Mutta kunhan kerkeän, voisi tehdä vaikka kääretortun.

Puolet pistin purkkiin ja jääkaappiin, puolet pakastin.

300g raparperia

1-3rkl vettä

½dl mehujuomatiivistettä (mansikka)

2dl sokeria (Siro)

2 munaa

3rkl voita

Paloittele raparperin varret kattilaan.

Kiehauta ne pehmeäksi tilkassa vettä.

Soseuta pehmeät raparperit sauvasekoittimella.

Mittaa 2dl raparperisosetta teräskulhoon/pieneen kattilaan.

Sekoita joukkoon mehu, sokeri sekä kevyesti vatkatut munat.

Kypsennä seosta vesihauteessa koko ajan ahkerasti vatkaten n. 10 min, kunnes seos paksuuntuu.

Älä anna vesihauteen kuumentua liikaa. Veden ei tarvitse kiehua eikä koskettaa kulhon pohjaa.

Nosta kippo vedestä ja lisää joukkoon voi hyvin vatkaten.

Kaada raparpericurd puhtaisiin purkkeihin, jäähdytä.

Raparpericurd säilyy jääkaapissa 1-2 viikkoa. Sen voi myös pakastaa.

Lomailua ja hortoilua

 

Viime aikoina mun postaukset on tainneet käsitellä lähinnä nokkosia ja raparpereja.

No, on tämän kesän aikana muutakin tehty. Ainakin vähän. ;)

Pidin pienen lomanpätkän kesäkuulla, jatkoa seuraa sitten myöhemmin.

Loman alku oli kovin puuhakasta aikaa, mutta leppoisampiakin päiviä sopi joukkoon.

Tehtiin myös taas kalastusreissu Jockfalliin, Niin kuin viime vuonnakin.

Mutta, tuo hortoilujuttu.

Tällä hetkellä on kuivattuna koivun, mustaherukan, omenapuun, nokkosen, maitohorsman, mustikan ja vadelman lehtiä.

Lisäksi maitohorsman kukkia, siankärsämöä ja mesiangervoa on odottamassa teeksi hauduttamista.

Testiä on vähän tehty, ja ensimmäisellä kerralla haudutin mesiangervosta liian vätkyn teen. Tuli liian kitkerä jälkimaku.

Seuraava kokeilu sujui paremmin, siihen laitettiin vähemmän mesiangervoa ja lisukkeeksi puna-apilaa.

 

 

Vimpeliinkin ehdittiin. Täytyy sanoa, että näissä maisemissa sielu lepää. <3 p="">

Kuva otettu Lakiksen päältä.

 

Uimaankin tarkeni. Järveä tosin vaivaa sama ongelma kuin monta muutakin vesistöä..sinilevähippusia oli näkyvissä. Kotiinlähtöä seuraavana päivänä tosin myrskysi, se ilmeisesti heitti levän ainakin hetkeksi jonnekin.

 

Ehdin myös maistella siskon tuomaa uutuusjuomaa omalla terassilla rentoa hömppäkirjaa lueskellen.

(Vai onko tuo uutta juomaa??? Mulle ainakin oli!;) ) 

 

Jockfallissa oli yhtä kaunista ja mukavaa kuin viime vuonnakin. Kuivuuden takia vesi oli kuitenkin todella paljon alempana kuin aiemmin. Ilmeisesti alempana kuin kertaakaan 20 vuoden aikana.

Jockfall on täydellinen paikka rentoutumiseen ja oleiluun! Kaunista, luontoa, vettä, kaloja...
Siellähän ei ole mitään, jos asiaa katsoo vaikkapa shoppailun kannalta. Mutta koko porukka viihtyi mainiosti! Miehet kalastivat aivan työkseen, ja me muut ulkoilimme, pelasimme lautapelejä ja korttia, söimme ja löhöilimme. Täydellinen loma, kukaan ei koskaan oikein edes tiennyt mitä kello on.

 

Monenlaista säätä mahtui neljään päivään: pilvistä, sateista, tuulista, välillä aurinkoista ja lämmintä.

Hyvin pärjättiin, tähän oli varauduttu riittävällä, säähän sopivalla vaatetuksella.

 

Keskiyön aurinko.

 

Tälle reissulle tuli yksi 6kg lohi, miehen veljen uistimeen se tarrasi, ja oli kuulemma ollut melkoista tiimityötä että se oli saatu joesta ylös!



Kotiin tullessa siemenistä kylvetyt samettiruusut kukkivat! Tällaiselle, jonka viherpeukalo on lakastunut, se oli iso juttu! ;)

Takapihalla kasvaa myös vähän perunaa, salaattia, sipulia (ne joita fasaani ei jaksanut syödä), tomaattia, tarhapapua, kesäkurpitsaa (jossa on vasta kukkia ja rusakkokin on ehtinyt napsimaan pari vartta) ja muutama lantun alku.

Tänä vuonna omenapuu ja kirsikkapuut näyttävät antavan ison sadon.

Kirsikoissa meillä ensimmäinen vuosi. Viime vuonna tuli 4 kirsikkaa, jotka räksä söi. Hyvin me ruokitaan noita pienempiä luojan luomia! ;)

Toisen kirsikkapuun olisin jo viime syksynä kaatanut kun se ei 4 vuoteen ollut tuottanut edes yhtä kukkaa. Onneksi mies himmaili mun tuhoviettiä, siihen puuhun tulee nyt tosi paljon satoa!

Kuinka Sinun kesäsi on sujunut? Mikä on alkukesällä ilahduttanut eniten?



Raparperimehu kahdella tavalla

Viime viikolla mummolareissulla sain ystävältäni valtavan kasan raparperia. Kiitos vielä Anna!

Pakkohan siitä oli heti tehdä jotain, joten ensimmäisenä pistin kahteen kattilaan porisemaan raparperimehua.

1l raparperin paloja

5 dl vettä

½dl sokeria

puolikkaan sitruunan mehu

Huuhtele raparperin varret.

Palo ne kuorineen kattilaan, lisää vesi.

Anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia. Jos haluat kirkasta mehua, älä sekoita.

Siivilöi mehu toiseen kattilaan. (Älä painele raparpereja jos haluat kirkasta mehua.)

Lisää sokeri, anna liueta mehuun. Lisää sitruunamehu, sekoita.

Anna jäähtyä ja pullota.

Mehun pitäisi säilyä jääkaapissa pari viikkoa.

Laimenna makusi mukaan vedellä tai kivennäisvedellä.

Toisessa kattilassa valmistui melko samanlaista settiä, pienillä höysteillä.

Molemmat maistuivat ihanan raikkailta! Tämä vaihtis B ei kyllä odotellut yön yli ennen kuin pääsi käyttöön, hyvää oli silti!

Molemmat ohjeet löytyivät pinterestin kautta.

Ja molemmissa puolitin sokerin määrän. Nyt se oli jälkikasvun mielestä sopiva. :)

Raparperi-mansikkamehu on vielä testaamatta, sekin kiinnostaisi..

5dl raparperin paloja

8dl vettä

1 kanelitanko

½dl sokeria

3rkl sitruunamehua

Pese ja paloittele raparperit.

Laita kattilaan raparperit, vesi ja kanelitanko.

Anna kiehua hiljalleen n. 10 min.

Jäähdytä juoma haaleaksi, mielellään sideharson läpi.

Lisää kirkkaaseen juomaan sokeri ja sitruunamehu. Sekoita kunnes sokeri on täysin liuennut.

Kaada puhtaisiin pulloihin ja anna tekeytyä viileässä yön yli ennen tarjoilua.

Lisää mehuun vettä jos haluat miedomman makuisen juoman.

Ennen tarjoilua voi lisätä mintun lehtiä ja jääpaloja.

Samalla tein uusintana nämä aiemmin testatut raparperipiirakat.

https://suminsorsselit.blogspot.com/2018/06/pellillinen-raparperipiirakkaa.html

https://suminsorsselit.blogspot.com/2018/05/raparperi-valkosuklaapiirakka.html