tiistai 30. tammikuuta 2018

Marttojen vuokaleipä


Jostain syystä talvi on mun mielestä loistavaa aikaa leipoa leipää.

Viime viikolla vapaapäivänä kokeilin Marttaliiton sivulta löytynyttä leipäohjetta, vähän tuunattuna.
Alkuperäinen ohje täällä.
Arkivapaiden hyvä puoli: Voi ilahduttaa koulusta tulijoita lämpöisellä leivällä.
Ilhatunut ilme tuli kyllä päivän ruuastakin: Peppispataa.
Arjen pieniä hyviä juttuja. :)

Taikina vaikutti vähän epämääräisen lötköltä kun tungin sen vuokaan, ja siinä kohotessaan vähän turahti ylikin. Haarukalla pistely laski kuitenkin liialliset turvotukset ja lopputuloksena ihanan pehmeä, hyvänmakuinen leipä joka oli seuraavana päivänäkin vielä herkullista, eikä hiivan makuista mössöä.



5dl vettä
1tl suolaa
2rkl siirappia
1dl leseitä tai hiutaleita
1pss kuivahiivaa
½dl pellavansiemenrouhetta
1dl auringonkukan siemeniä
1dl sämpyläjauhoja
7-8dl vehnäjauhoja

Sekoita kulhossa sämpyläjauhot, kuivahiiva, suola, leseet ja molemmat siemenet.
Mittaa noin 40 asteinen vesi kulhoon, lisää siirappi ja sekoita.
Peitä leivinliinalla ja laita vedottomaan paikkaan nousemaan (esim mikroon) 30 minuutiksi.

Vaivaa vehnäjauhota taikinaan vähitellen. (Sekoitin puuhaarukalla.Oli sellaista löllöä etten aikonut käsiäni siihen sotkea.)
Taikina saa jäädä hieman löysäksi.
Kaada leipävuokaan ja kohota liinan alla vielä 30 minuuttia.
Pistele kohonnut leipä haarukalla tai coctailtikulla.
Paista 225 asteessa uunin alatasolla n. 25 min.

Säilytä jäähtynyt leipä paperipussissa.




sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Kinuskijuustokakku kinuskikiilteellä


Mä en osaa sanoa miksi kävi näin, mutta tuo päällyste hikoilee..
Muun kakun olin tehnyt jo aiemmin, ja pakastanut kakun, mutta kinuskikiilteen tein vasta pakastuksen jälkeen. Ehkä kakku oli kuitenkin vielä liian kylmä tai jotain..
Onneksi ei vaikuttanut makuun!
Koristelu jäi kun aika loppui, mutta aivan sama. 
Kakku oli ihanan pehmeää ja hyvää!

Pohjassa Bastogne keksejä ja voita.
Hienonna keksit pussissa kaulimella mätkien, tai tehosekoittimella.
Sekoita voisulan kanssa. Painele halk. 22cm irtopohjavuoan pohjalle.

Välikerroksessa 
200g kinuskituorejuustoa
200g maustamatonta tuorejuustoa
1dl kinuskikastiketta
2dl kermaa
4 liivatetta
sokeria ja vaniljasokeria maun mukaan
2-3 rkl kuumaa vettä

Vatkaa kerma vaahdoksi.
Sekoita tuorejuustot ja kinuskikastike keskenään, hurauta vatkaimella sekaisin.
Liota liivatteet kuumaan veteen ja sekoita joukkoon.
Lisää kermavaahto. Tarkista maku ja lisää sokeria tarvittaessa. 
Kaada pohjaan keksipohjan päälle, anna hyytyä.

Kinuskikiilteessä 
2dl kuohukermaa
1½dl fariinisokeria
2 liivatelehteä

Mittaa kattilaan kerma ja fariinisokeri, kuumenna kiehuvaksi.
Sulata liivatteet sekaan.
Anna jäähtyä haaleaksi välillä sekoitellen.
Kippaa vuokaan ja anna hyytyä.




perjantai 26. tammikuuta 2018

Nachopaistosta viikonlopun iloksi


Taas ollaan perjantaissa, ja monella vapaa viikonloppu edessä.
Itse vietän vielä huomenna aikaa töissä ja sen jälkeen päästään suvun nuorimman jäsenen ristiäisiin, ihanaa! Vauvat ovat niin suloisia...
Varsinkin nyt kun omat ovat jo noin isoja, on ihana päästä välillä sylittämään (ja sitten vähän isompana) leikittämään pientä ihmistä. 
On jotenkin niin uskomatonta miten nopsaan se kasvu ja kehityskin etenee!

Mutta viikonloppu, ja sen eväät..
Usein viikonloppuna on aikaa ja energiaa kokata jotain muuta kuin sitä perus jauhiskeittoa.
Tai tekee mieli jotain hyvää, samalla kun kattoo Putousta.

Tämä nacho-tortillavuoka löytyy blogistani täältä, jo vuosien takaa, mutta on niin hyvää, että ajattelin nostaa sen taas esille.
Nopea, helppo, herkullinen.
Tulisuus säädettävissä eri salsavahvuudella...
Meillä tätä tehtiin piiiiiitkän tauon jälkeen viime lauantaina

Nachoja
400g jauhelihaa
paprikajauhe, jauhelihamauste tms
iso purkki salsakastiketta
purkki juustokastiketta
Juustoraastetta

Paista ja mausta jauheliha.
Kaada nachot uunivuokaan. Kaada jauheliha päälle.
Hulauta salsakastike sekaan. Seuraavaksi juustokastike. (Meillä sitä oli vain puolessa, koska kaikki eivät pidä siitä..)
Päällimmäiseksi juustoraaste.
Paista 175 asteessa uunin keskitasolla n. 10 minuuttia tai kunnes juusto on sulanut.



Herkkua viikonloppuun saa myös tästä kebabpiirakasta.


Rentouttavaa ja akkuja lataavaa viikonloppua!


torstai 25. tammikuuta 2018

Gluteeniton marenkikakkunen




Täällä taas. 
Tammikuu on sujahtanut vauhdilla loppusuoralle.
Blogi on jäänyt vähälle, ei vaan aina ehdi.
Itse asiassa alkuvuodesta meillä koettiin tämän perheen ensimmäinen täitartunta, mikä aiheutti kaamean pyykkivuoren, pakastamisen, pehmolelujen ja mattojen pussittamisen ja varastoon raahaamiseen yli 2 viikoksi.
Tiedän, osa ylireagointia, mutta helpotti mun oloa. ;)
No, nyt sekin on koettu, toivottavasti oli eka ja vika kerta.
Mä olin niin toivonut, etä meillä vältyttäisiin moisilta, kun melkein 15 v meni ennen tätä ensi kohtaamista.. Kyllähän niitä varoituslappuja on kotiin tullut lasten päiväkotiajoista saakka. Aiemmin vaan ei ole löytynyt mitään.
Mun lapsuudessa moiset öttiäiset oli aivan tuntematon juttu, kenelläkään ei ollut.
Luinkin että -80 ja -90 luvuilla niitä ei juurikaan ollut, mutta nykyään ovat hyvin elinvoimaisia ja leviäviä otuksia.
Ilmeisesti ennen 80-lukua ne myrkytettiin ihmisistä jollain hyönteismyrkyllä jota ei nykyään enää saa ihmisen lähelle päästää..? Eipä ihme että kaikki oravaa pienemmät loiset olivat ketarat ojossa.


Tässä vaiheessa, kun lukija jo suorastaan tuntee miten omassakin päänahassa ryömii jotain, ja selkääkin kutittaa, on hyvä siirtyä leipomuksiin.

Kuopuksen toiveesta tehtiin marenkikkakkusta.
Ajatuksena oli ostaa kaupasta marenkipohja, mutta se oli niin säälittävän pieni, surkean näköinen ja maksoi silti melkein 4 euroa, joten tehtiin pohja itse.
Helppo ja nopea tehdä, mutta paistamisessa tapahtui jotain...
uunin lämmönsäädin nappeli oli jostain syystä vääntynyt pienemmälle teholle, joku oli kai siihen vahingossa osunut kokkaillessaan...ehkäpä minä ihan ite?
Mutta hyvä siitä tuli, kun paisteltiin tarpeeks kauan. ;)

5 valkusaista
2½dl sokeria
2tl maissitärkkelystä
2tl vaniljasokeria

Erottele valkuaiset keltuaisista. Joukkoon ei saa päästä yhtään keltuaista, muuten marenki ei vatkaudu.
Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi, eli niin kauan että vaahto pysyy kulhossa vaikka käännät sen nurin päin.
Lisää sokeri vähitellen, koko ajan vatkaten.
Siivilöi maissitärkkelys joukkoon, lisää vaniljasokeri ja hurauta vielä sekaisin.

Piirrä leivinpaperille n. 24 cm ympyrä, vaikka lautasta apuna käyttäen.
Käännä paperi ja laita se pellille.
Pursota ympyrä täytteen.
Paista 125 asteessa n. 1h 45 min. Jos marenkin tummuu, suojaa leivinpaperilla tai foliolla.

Tällä ohjeella pitäisi tulla 3 ohutta pohjaa, jos et halua yhtä paksumpaa.
Silloin paistoaika on tietenkin lyhyempi.


Meillä marenkipohjan päälle vatkattiin kermaa ja sen päälle neiti asetteli kiiviä, viinirypäleitä ja persikkaa. Kuten ylimmästä kuvasta näkee, hän onnittelee tällä veljeään tämän synttäripäivänä. :)







perjantai 12. tammikuuta 2018

Mustikkamarengit



Tällä kertaa kokeiluun pääsi mustikkamarengit. Ohjeen löysin googlettamalla, täältä.
Monessa ohjeessa oli mustikkaa kuivattuna, muttä mä halusin käyttää pakastettuja, koska niitä löytyi kotoa. :)
Näistä tuli hyviä. Mustikka maistuu kivasti ja mielestäni värikin on pirteä.
Kiva laittaa esikoisen sukusynttäreillä kahvipöytään pieniksi suupaloiksi.


Niin, vanhin täytti 15v, ja mä mietin mihin se aika katosi.
Vielä äsken se poika oli pikkuinen pallero hyppykiikussa, tomera 3-vuotias ensimmäisen virvelinsä kanssa, ekaluokkalainen..ja nyt rippikoululainen.
Äitinä yritän venyttää napanuoraa ja muistuttaa itselleni että näinhän tämän pitää mennä.
Lapset kasvaa ja pikkuhiljaa aikuistuu. Toivon että me vanhemmat olemme osanneet ja osaamme jatkossakin kasvattaa niin, että aikanaan maailmaan lähtee mahdollisimman hyvin eväin itseensä uskova, pärjäävä, onnellinen, tasa-painoinen ihminen.

Niinpä niin, eihän tuo ole mihinkään menossa vielä, on kotona viihtyvää sorttiakin vielä.
Mutta jotenkin havahduin taas siihen kuinka nopeasti vuodet kiitää (en mä sillon hiekkalaatikkovuosina edes tajunnut miten äkkiä), ja yritän kouluttaa itseäni jo tulevan varalle. Sitä aikaa ajatellen, kun me jäädään taustatueksi lapsen luodessa omaa elämää, toivoen että siivet kantaa.
Mä luulen että tämmöset jutut voi olla äidille paljon hankalampia kuin lapselle?
Ainakin mulle on jo sanottu, että rippikirkossa ei tarvi sitten parkua. ;)
Jepjep...sopii yrittää. Kummallisen helposti liikutuksen kyynel tulee silmään jo koulun joulujuhlassa. En mä sellastakaan voinu ennen vanhaan ymmärtää. ;)


2 munan valkuaista (50g)
0,75dl sokeria
0,75dl paseerattua mustikkaa
1,5tl mustikkalikööriä/mehua
1,5tl limettimehua/sitruunamehua

Laita mustikoita verkkosiivilään. Painele lusikalla siivilän läpi.
En tiedä millaista tulisi tuoreita, mutta pakastetuista ja sulatetuista tuli sen verran nestettä että päättelin sen korvaavan tuon liköörin. Limettimehun korvasin pullosta otetulla sitruunamehulla.

Erottele valkuaiset keltuaisista.
Vatkaa valkuaiset ja ruokalusikallinen sokeria pehmeäksi vaahdoksi. Lisää loppu sokeri hiljalleen vaahtoon koko ajan vatkaten.
Vatkaa vaahto kovemmaksi.
Lisää mustikka ja mehu(t).
Vatkaa kunnes vaahto on kovaa ja kiiltävää.
Pursota haluamasi mallisia marenkeja pellille leivinpaperin päälle.
Paista n. 100 asteessa kunnes marengit irtoavat paperista koskettamalla.

Tein paistokokeiluja..
Eka pellillinen paistettiin n.110 asteessa n. 1h.
Toinen pellillinen paistettiin n.80 asteessa, aikaa meni yli 2h.
Molemmat maistuivat hyvältä, mutta tämä jälkimmäinen pellillinen oli kauniimman värinen. Ekan pellillisen marengit olivat haaleampia.

Mustathan että marenkeja vatkatessa työvälineiden tulee olla aivan kuivia ja puhtaita.
Vetisillä tai rasvaisillä vermeillä ei saa aikaan kovaa vaahtoa.
Paras olisi teräskulho, mutta onnistuu muovisessakin.

Jossain vaiheessa haluaisin kokeilla tehdä sellaisia sisältä pehmeitä/sitkeitä marenkeja.
Kunhan löydän hyvän ohjeen Vinkkejä otetaan vastaan. :)


Mukavaa viikonloppua!