Satu Koiviston omenapiirakka

Pakko laittaa aloituskuvaksi luonnon omaa taidetta, koska nämä mun omenapiirakkakuvat on taas niin jäätävän rumia! ;)

Ei taas ehtinyt panostaa kuvaamiseen, ja sen huomaa.

Mutta ei kannata antaa epämääräisen kuvan huijata, maku oli todella herkullinen.

Seuraavalla kerralla kokeilen tehdä mustikkapiirakan tähän pohjaan. Mantelijauho tekee ihmeitä, herkkua. :)

Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Pohja:

200g pehmeää voita

2,5dl sokeria

2 munaa

1,5tl leivijauhetta

1tl kardemummaa

3dl vehnäjauhoja

1dl mantelijauhoja

Päälle:

1 1/4 litraa omenalohkoja (kirpeitä, mieluusti kotimaisia omppuja)

kanelia ja sokeria

Vaahdota voi ja sokeri sähkövatkaimella kulhossa.
 Lisää kananmunat yksitellen ja vaahdota tasaiseksi.
 Sekoita leivinjauhe, kardemumma, vehnäjauhot ja mantelijauhot toisessa kulhossa.
 Lisää jauhot muutamassa erässä ja sekoita nopeasti tasaiseksi taikinaksi.
 Levitä taikina uunivuokaan jonka mitat ovat n. 29 x 24 cm.
  Leikkaa omenoista viipaleita, kotimaisia ei tarvitse kuoria.
Lado omenaviipaleet tiiviisti taikinan päälle.
Sekoita sokeri ja kaneli pienessä kipossa ja ripottele omenalohkojen päälle.
 Paista piirakkaa 200-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia, kunnes se ruskettuu kevyesti.
Tarjoa vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa.

Ja kun kerran aloitin luonnon taiteella, lopetetaan myös sillä. Tämä ihastuttava kiekura ei ollut reitilläni, mutta oli pakko mennä katsomaan sitä lähempää. Pinta oli aivan sileä, ja auringon ihanasti lämmittämä.

Vietin useamman tunnin luonnon omassa taidemuseossa. Kuljin siellä täällä, monenlaisessa maastossa, ja vaikka en löytänyt -vieläkään- sitä unelmien sienipaikkaa jossa kanttarelleja olisi keltaisena mattona, ei retki ollut turha.

Nautin ulkoilusta, rauhasta ja hiljaisuudesta. 

  Sen jälkeen vietin hyvän aikaa nyppien hirvikärpäsiä tukastani...niitä on ihan kohtuullisen hankala saada irti päänahasta kun omistaa pitkät hiukset, joita on paljon.

Mutta oli tämäkin metsäretki sen arvoista. :)

Millaisista luontohetkistä sinä pidät? Vai pidätkö?