Hei taas!
Joulu ja uusi vuosi oli ja meni, taitaa olla aika päättää blogihiljaisuus.
Tammikuu on jo mukavassa vauhdissa, mutta näillä leveysasteilla voisi ulos katsoessa luulla että on lokakuu.
Vettä sataa ja on harmaata. Tietenkin aina välillä on sen verran pakkasta että hetken on taas liukasta..
Muuten vuosi on lähtenyt melko mukavasti vauhtiin.
Lupauksia en ihmeemmin tehnyt.
Ajatuksena olisi entistä tarkemmin miettiä omaa kuluttamista niin tavaroiden, kuin esim sähkön ja vedenkin suhteen.
Jos nämä säät sekä Suomessa että esim. Autraliassa eivät viimeistään konkretisoi sitä että ihmiskunta imee tämän pallon kuiviin, niin en tiedä mikä sen havainnollistaisi.
Yksi ihminen ei pysty maailmaa pelastamaan, mutta jotenkin minua viehättäisi ajatus siitä että omalta osaltani mahdollisimman paljon turhaa kulutusta saisi pois.
Näen sen ilmastotekona.
Kauhean kiva olisi, jos omat lapset ja heidän lapsensakin saisivat elää planeetalla joka ei ole pelkkä kaatopaikka kamalilla olosuhteilla.
Jalan kuntoutuminen etenee, kävelylenkeillekin olen jo päässyt. Täytyy vain katsoa että koivelle jää tarpeeksi palautumisaikaa ennen/jälkeen työvuorojen.
Pikku hiljaa alan ajatella kevättä ja kesääkin.
Jotain pientä on jo kesälle suunnitteilla, katsotaan sitten mitkä jutut ehtii, voi ja haluaa toteuttaa sitten aikanaan.
Mutta jos ei pitkin talvea tee vähän listaa, moni asia ja kohde unohtuu ennen kuin ollaan syksyssä.
Ei ne isommat reissut, mutta monet pienemmät retket yms.
Mutta sitten tähän ruokajuttuun.
Alkuperäisen reseptin googlailin jostain Soppa 365 arkistoista.
Muokkasin sitä omaan keittiöön sopivaksi, niin kuin tietenkin aina kannattaa.
Perunoiden ja syöjien määrää kannattaa säätää syöjien lukumäärän ja nälän mukaan.
Meillä laitoin reippaasti sekä pottuja että kanaa.
Ja kanankin voi aivan hyvin olla filesuikaleita koko määrä.
Jos teet pienemmän määrän, n. 1dl maitoa pitäisi riittää kerman kaverina.
Mausteitakin voi tietenkin soveltaa. Alkuperäisessä ohjeessa oli muistaakseni enemmän currya. Itse en nyt niin piitannut siitä, joten laitoin vain pienen ripsauksen sitä.
Valkosipulisia mausteita taas heitin mukaan reippaasti.
Tuorejuuston voi aivan hyvin jättää pois, tai halutessaan laittaa enemmänkin. Ja mitä makua ikänä haluaakaan.
Meillä oli jääkaapissa vajaa purkki joka piti käyttää johonkin. Upotin sen sitten tähän.
Tämä sopisi mukavasti vaikka viikonloppuruuaksi.
Kun on aikaa kokkailla yms yms.
No, mulla oli töihin meno vasta yöksi, joten tätä syötiin ihan tavallisena arkipäivänä.
Tässä kuva paistoksesta ennen nestettä. Aloituskuvassa komeus ennen uuniin menoa.
Alimmassa kuvassa valmista kiusausta. Salaatilla höystettyä annosta en enää muistanut kuvata.
perunoita
10-15 valkosipulinkynttä
800g kanana filepihvejä
300g kanasuikaleita
ruokaöljyä paistamiseen ja vuoan voiteluun
2dl kuohukermaa
reilu 2 dl maitoa
1rkl (kukkurainen) vehnäjauhoja
reilu 1dl juustoraastetta
n.70g ruohosipuli tuorejuustoa
suolaa
sitruunapippuria
valkosipulijauhetta
valkosipulista yrttimaustetta
currya (tosi vähän)
Keitä perunat (kuorineen) ja valkosipulinkynnet kattilassa.
Ota ne pois kattilasta, pilko perunat melko pieniksi ja laita voideltuun uunivuokaan.
Paista ja mausta kanasuikaleet. Laita nekin uunivuokaan.
Paista filepihvit, ripsi pinnalle valkosipulista yrttimaustetta ja valkosipulijauhetta.
Laita pihvit vuokaan. Sekoita perunat ja kanat hyvin.
Ripottele pinnalle juustoraastetta.
Sekoita kulhossa kerma, maito ja vehnäjauho. Lisää tuorejuusto ja sekoita.
Kaada seos uunivuokaan.
Ripsi pinnalle yrttisuolaa.
Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 15 minuuttia.
Laske lämpö 170 asteeseen ja paista vielä 25-30 minuuttia.
Tarkista lusikalla, että paistos ei ole liian märkää. Jos näin on, jatka vielä paistamista.
Tarjoa salaatin kanssa.
Mukavaa tammikuun jatkoa!
Millaisin fiiliksin sinä siirryit uudelle vuosikymmenelle?
