Hei taas!
Joulu ja uusi vuosi oli ja meni, taitaa olla aika päättää blogihiljaisuus.
Tammikuu on jo mukavassa vauhdissa, mutta näillä leveysasteilla voisi ulos katsoessa luulla että on lokakuu.
Vettä sataa ja on harmaata. Tietenkin aina välillä on sen verran pakkasta että hetken on taas liukasta..
Muuten vuosi on lähtenyt melko mukavasti vauhtiin.
Lupauksia en ihmeemmin tehnyt.
Ajatuksena olisi entistä tarkemmin miettiä omaa kuluttamista niin tavaroiden, kuin esim sähkön ja vedenkin suhteen.
Jos nämä säät sekä Suomessa että esim. Autraliassa eivät viimeistään konkretisoi sitä että ihmiskunta imee tämän pallon kuiviin, niin en tiedä mikä sen havainnollistaisi.
Yksi ihminen ei pysty maailmaa pelastamaan, mutta jotenkin minua viehättäisi ajatus siitä että omalta osaltani mahdollisimman paljon turhaa kulutusta saisi pois.
Näen sen ilmastotekona.
Kauhean kiva olisi, jos omat lapset ja heidän lapsensakin saisivat elää planeetalla joka ei ole pelkkä kaatopaikka kamalilla olosuhteilla.
Jalan kuntoutuminen etenee, kävelylenkeillekin olen jo päässyt. Täytyy vain katsoa että koivelle jää tarpeeksi palautumisaikaa ennen/jälkeen työvuorojen.
Pikku hiljaa alan ajatella kevättä ja kesääkin.
Jotain pientä on jo kesälle suunnitteilla, katsotaan sitten mitkä jutut ehtii, voi ja haluaa toteuttaa sitten aikanaan.
Mutta jos ei pitkin talvea tee vähän listaa, moni asia ja kohde unohtuu ennen kuin ollaan syksyssä.
Ei ne isommat reissut, mutta monet pienemmät retket yms.
Mutta sitten tähän ruokajuttuun.
Alkuperäisen reseptin googlailin jostain Soppa 365 arkistoista.
Muokkasin sitä omaan keittiöön sopivaksi, niin kuin tietenkin aina kannattaa.
Perunoiden ja syöjien määrää kannattaa säätää syöjien lukumäärän ja nälän mukaan.
Meillä laitoin reippaasti sekä pottuja että kanaa.
Ja kanankin voi aivan hyvin olla filesuikaleita koko määrä.
Jos teet pienemmän määrän, n. 1dl maitoa pitäisi riittää kerman kaverina.
Mausteitakin voi tietenkin soveltaa. Alkuperäisessä ohjeessa oli muistaakseni enemmän currya. Itse en nyt niin piitannut siitä, joten laitoin vain pienen ripsauksen sitä.
Valkosipulisia mausteita taas heitin mukaan reippaasti.
Tuorejuuston voi aivan hyvin jättää pois, tai halutessaan laittaa enemmänkin. Ja mitä makua ikänä haluaakaan.
Meillä oli jääkaapissa vajaa purkki joka piti käyttää johonkin. Upotin sen sitten tähän.
Tämä sopisi mukavasti vaikka viikonloppuruuaksi.
Kun on aikaa kokkailla yms yms.
No, mulla oli töihin meno vasta yöksi, joten tätä syötiin ihan tavallisena arkipäivänä.
Tässä kuva paistoksesta ennen nestettä. Aloituskuvassa komeus ennen uuniin menoa.
Alimmassa kuvassa valmista kiusausta. Salaatilla höystettyä annosta en enää muistanut kuvata.
perunoita
10-15 valkosipulinkynttä
800g kanana filepihvejä
300g kanasuikaleita
ruokaöljyä paistamiseen ja vuoan voiteluun
2dl kuohukermaa
reilu 2 dl maitoa
1rkl (kukkurainen) vehnäjauhoja
reilu 1dl juustoraastetta
n.70g ruohosipuli tuorejuustoa
suolaa
sitruunapippuria
valkosipulijauhetta
valkosipulista yrttimaustetta
currya (tosi vähän)
Keitä perunat (kuorineen) ja valkosipulinkynnet kattilassa.
Ota ne pois kattilasta, pilko perunat melko pieniksi ja laita voideltuun uunivuokaan.
Paista ja mausta kanasuikaleet. Laita nekin uunivuokaan.
Paista filepihvit, ripsi pinnalle valkosipulista yrttimaustetta ja valkosipulijauhetta.
Laita pihvit vuokaan. Sekoita perunat ja kanat hyvin.
Ripottele pinnalle juustoraastetta.
Sekoita kulhossa kerma, maito ja vehnäjauho. Lisää tuorejuusto ja sekoita.
Kaada seos uunivuokaan.
Ripsi pinnalle yrttisuolaa.
Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 15 minuuttia.
Laske lämpö 170 asteeseen ja paista vielä 25-30 minuuttia.
Tarkista lusikalla, että paistos ei ole liian märkää. Jos näin on, jatka vielä paistamista.
Tarjoa salaatin kanssa.
Mukavaa tammikuun jatkoa!
Millaisin fiiliksin sinä siirryit uudelle vuosikymmenelle?
Mniammy:D Have a nice day!!:*
VastaaPoistaHyvät on suunnitelmasi tälle vuodelle. Mallia ja inspistä meille muillekin. Herkullinen arkistojen kätköistä löytynyt, omaan keittiöön sopeutettu resepti <3
VastaaPoistaHyvää tammikuun jatkoa!
En musta oo kenellekään malliksi. :) Parhaani mukaan yritän tehdä edes joitakin asioita niin että jää itselle hyvä mieli.
PoistaIhanaa kevättä sinulle! <3
Tuo on niin totta, että pienilläkin teoilla voi olla iso merkitys, varsinkin jos niitä tekee moni:) Minäkin lupasin tänä vuonna kiinnittää erityistä huomiota kuluttamiseen ja kierrätykseen, siinä kun on paljon parannettavaa. Joskus kun työpäivä jälkeen nälkäisenä tulee käytyä kaupassa niin johan jääkaappi pullottaa, eikä niitä kukaan kerkiä syödä..siitä pitäisi päästä eroon:) Kiva että jalka kuntoutuu, tuo palautuminen onkin tärkee jotta jaksaa♥ Kiusaus näyttää kyllä niin herkulliselta! Mukavaa viikonloppua♥
VastaaPoistaMä niin tiedän tuon tunteen, kun väsyneenä ja nälkäisenä joutuu kauppaan! Aina pitäisi olla ostoslista mukana, mutta kun ei se aina menekään niin...
PoistaAurinkoisia kevätpäiviä! <3
Hyvältä näyttää! Maistuis varmaan meillekin , joten otanpa reseptin talteen.
VastaaPoistaOon samoilla linjoilla kuluttamsien ja ostamisen kanssa. En ole pitkään aikaan ostanut mitään vaatteita uusina vaan hyödynnän kirpputoreja. Olen myös aikoinaan säästänyt esimerkiksi villapaitoja, joita käytin jotain 30 vuotta sitten. Kaivoin niitä nyt esiin ja pienellä korjauksella ovat täysin käyttökelpoisia. Pienistä teoista se lähtee. Ei itse muuhun pysty, mutta uskon , että niillä pienillä teoillakin on merkitystä.
Kiva kuulla että on hengenheimolaisia! :)
PoistaSullahan on hyvin tullut vanhat paidat käyttöön, mahtava juttu!
Valkosipuli on yksi lempimausteistani! Kuulostaa hyvältä reseptiltä ;)
VastaaPoistaValkosipuli on kyllä niin hyvää!
PoistaOlipas mukava yhteensattuma. Minulla juuri broilerikiusaus uunissa. Mietin mitä mausteita siihen laittaisi tällä kertaa ja valkosipulin unohdin kokonaa. No, seuraavalla kerralla sitten...
VastaaPoistaMukavaa alkanutta viikkoa sinulle.
Kiusaukset on kivoja kun on helppo muokata maun mukaan. :)
PoistaKauniita kevätpäiviä! <3
Kyllä jalkasi varmaan elpyy ennalleen. Kärsivällisyyttä kyllä tarvitset. Rupesin harjoittelemaan kirjoittamista. Hitaasti sujuu. Leila edelleen päivittää blogiani.
VastaaPoistaTurhaahan mä tässä oon rutissut. Koipi paranee ajallaan..
PoistaSulle nostan hattua miten oot jaksanut raskaan ajan! Hurjan paljon voimia toipumiseen! <3