Sitruuna-valkosuklaafudge

 

Karkkikokeilut kummitytön kanssa saivat jatkoa.

Tällä kertaa testattavaksi pääsi mm. tämä herkku, joka taisi maistua parhaiten aikuisten suussa.

Ohje oli tosi helppo toteuttaa, kunhan muistaa keitellä tahnaa niin kauan, että siitä todella tulee tarpeeksi kiinteää.

Tuo reseptissä oleva 50g voita oli kyllä meidän tyylillä tehtynä ihan liian paljon.

Rasva suorastaan lillui valmiin massan päällä. Siitä sitten tosi eesteettisesti kaadettiin enimmät pois, ja lopuksi vielä pyöriteltiin palaset talouspaperin päällä.

Seuraavalla kerralla laitan n. 25g voita, luulis riittävän.

 

Näitä vois kyllä tehdä vaikka tuliaisiks, oli herkkua.

Meidän lapset ei piitanneet sitruunan mausta.

Sitäkin toki voi säädellä raasteen määrällä. Kukin makunsa mukaan...

 

Niin joo, resepti bongattiin Arla Ingmannin sivuilta.



 1½ dl sokeria

1½ dl kuohukermaa

1dl vaaleaa siirappia

½ tl suolaa

50g voita (riitttää vähempikin!)

100g valkosuklaata

1 sitruunan pesty ja raastettu kuori



Sekoita sokeri, kuohukerma, siirappi ja suola paksupohjaisessa kattilassa.

 Kiehauta ja keitä ilman kantta 15-20 minuuttia. Voit testata onko taikina valmis kahdella tavalla. Voit joko kaataa muutaman pisaran taikinaa kylmään veteen ja pyörittää taikinasta pallon, jonka tulisi olla kiinteä ja kova, jos taikina on valmis.

Tai sitten voit odottaa kunnes taikinan lämpötila on 122°C. Aika vaihtelee riippuen siitä, kuinka suuri kattila on. Muista sekoita taikinaa usein.

Ota kattila liedeltä ja anna seoksen jäähtyä hieman.

 Leikkaa voi kuutioiksi ja lisää se seokseen.

Hienonna suklaa. Lisää myös suklaa ja sitruunan raastettu kuori kattilaan ja sekoita fudgetaikina varovasti tasaiseksi massaksi.

Kaada seos vuokaan (kooltaan noin 15x20 cm).

Anna jäähtyä.

 Älä leikkaa toffeeta paloiksi ennen kuin se on täysin jähmettynyt.

Tarjoillaan viileänä.

Säilytys jääkaapissa.

 

 

 

 

Tälläinen purkillinen namuja lähti ylläriks siskolle ja hänen miehelleen.

Oli kuulemma maistunut sielläkin.

 

Ruusulle taas kerran kiitos seurasta!

Me palaamme taas astialle karkkien merkeissä... :)





Valkosipuli-pesto ja savuporo täytteiset juustosarvet

Testattavaksi meni jo aiemmin Hellapoliisin ohje juustosarvista.

Tein kaksi satsia, toiseen täytteeksi tuo pestohässäkkä ja

 toiseen Creme Bonjour Savuporo tuorejuustoa ja juustoraastetta.

Mielestäni tuo taikinaohje oli oikeen onnistunut.

Pesto taas ei kaikille maistunut, joten savuporot syötiin loppuun nopeammin. 

Mutta makuja on monia, ja niin on täytevaihtoehtojakin.

Tuorejuustoistakin löytyy vaikka mitä kivaa. 

Ei muuta kuin kokeilemaan. :)

Ohje kopsittu suoraa Hellapoliisin sivulta.

Valkosipuli-pestotäytteiset juustosarvet 16 kpl

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

2 dl juustoraastetta

50 g margariinia

1 prk kermaviiliä

Täyte:

n.  1 tl valkosipulituorejuustoa ja 1 tl vihreää pestoa/ sarvi

Voiteluun:

muna

Pinnalle:

juustoraastetta tai seesamin- tai unikonsiemeniä

Sekoita kuivat aineet, juustoraaste ja pehmeä margariini. Lisää kermaviili ja sekoita vain sen verran, että ainekset tasoittuvat.

Jaa taikina kahteen osaan ja kaulitse jauhoja apuna käyttäen pyöreä ympyrä, joka on halkaisijaltaan n 30 cm. Jaa taikina kahdeksaan sektoriin. Tee toiselle taikinaosalle samoin. Laita lusikallinen pestoa ja valkosipulituorejuustoa jokaisen taikinasektorin leveään kohtaan. Kääri rullalle leveästä päästä aloittaen ja käännä sarveksi.

Voitele munalla ja ripottele pinnalle juustoraastetta tai siemeniä.

Paista 225-asteisessa uunissa keskiritilätasolla 12-15 minuuttia.

Suklaakolakakku mansikoilla ja italialaisella marengilla

Kokeiluun meni myös tämä Leivotaan-lehdestä löytynyt ohje.

Alkuperäisessä versiossa käytettiin vadelmia, mutta mä laitoin mansikoita.

Pohja:

125g voita

1½dl sokeria

2munaa

1½ dl vaaleaa siirappia

3dl vehnäjauhoja

½dl kaakaojauhetta

1rkl vaniljasokeria

ripaus suolaa

½tl leivinjauhetta

100g vadelmia/mansikoita tuoreina tai pakastettuja

Vuokaan voita ja kookoshiutaleita.

Sulata voi kattilassa ja sekoita joukkoon sokeri, munat ja siirappi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinan joukkoon. Sekoita taikina.

Voitele n.24cm irtopohjavuoka, ripottele pintaan kookoshiutaleita.

Kaada taikina vuokaan.

Pyörittele marjat perunajauhoissa ja painele ne taikinaan.

Paista uunin keskitasolla 180 asteessa n. 25-30 min.

Italialainen marenki:

4 munanvalkuaista

½dl vettä

2½dl sokeria

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

Keitä samaan aikaan vesi ja sokeri kattilassa 121 asteiseksi.

Kaada kuuma sokeriliemi hitaasti munanvalkuaisten joukkoon ja vatkaa samaan aikaan marenkia suurella teholla. Jatka vatkaamista, kunnes marenki on kiinteää ja kiiltävää ja se on jäähtynyt.

Pursota tai levitä marenki kakun päälle.

Paahda marengin pinta kauniiksi kaasupolttimella tai uunissa grillivastuksen alla n. minuutin ajan.

Mun mielestä marenkia tuli pinnalle ihan riittävästi, silti kulhoon jäi ainakin kolminkertainen määrä.

Toki nuo tötteröt olis voineet olla isompiakin, mutta silti töhkää oli runsaasti yli oman tarpeen.
Kaasupoltinta en omista (onneks, saattais palaa koko tupa), mutta grillivastus oli ihan ok.
Tosin unohin paakelsin uuniin, ja osa marenkihuipuista pääs vähän turhan tummiks.
Vielä hetki, japilalle olis menny koko juttu...
Tämä ei vielä maistunu palaneelta, onneks!
Tässä vielä kuva leikkauspinnasta.

Tarjolla oli myös lakritsi-suklaakakkua, joka alkaa olla jo klassikko meidän juhlissa. 

Makeaa, juu. Mutta kertakaikkiaan ihanaa!

Tällä kertaa käytin Kick-lakritsia, aiemmin kokeilussa ollut mm. Lehmä lakritsitoffee.

Täytekakku mustikkasokerilla

Alkuvuodesta vietettiin esikoisen syntymäpäiviä.

Kaveri ilmoitti ettei halua mitään "kuvakakkuja", isot miehet ei ilmeisesti halua mitään tuollasia humpuukijuttuja.

 Kakussa piti olla mansikoita ja suklaata,

päälle kermaa ja suklaata.

Joten tässä on tulos.

Välissä tuttuun tapaan kermavaahto johon sekoitettu sulatettua suklaata, lisänä mansikoita.

Toisessa välissä valkosuklaata, toisessa maitosuklaata.

Kostutus mansikkamehun ja spriten sekoituksella.

Pohja tällä ohjeella:

6 munaa

2dl sokeria

2½dl vehnäjauhoja

½dl perunajauhoja

1tl leivinjauhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon varovasti sekoittaen.

Paista voidellussa 24cm vuoassa 175 asteessa n.40 minuuttia.

Hieno sokeri loppui puolen desi jälkeen, joten jatkoin sitten mustikkasokerilla. 

(Tätä herkkua muuten käytin muihinkin leipomuksiin. Arvaatkapa monestiko ihminen voi unohtaa ostaa sokeria kauppareissulla....)

Mustikkasokeri löytyi kesällä Wanhalta Markilta Ylistarosta. 

Siellä se tosin oli halvempaa kuin tuolla nettikaupassa...

Pohjasta tuli ihan hyvä, hieman mustikkainen.

Ja väri hieman harmaan sinertävä. 

Pursotuksia kokeilin ensimmäistä kertaa kaksi värisenä, tällä tuloksella.

Pursotinpussiin laitoin raidan sinistä pastaväriä, ja siihen kermat päälle. 

Salmiakki-toffee

Vuosi on vaihtunut ja arkeen palattu.

Huvitti se eli ei.

Hekn.koht. oon tyytyväinen siitä, että monena vuonna ilmaantunut tammikuuangsti ei ole iskenyt, huolimatta pimeästä ja jatkuvista vesisateista. Kevät ja kesä siintää jo mielessä, kyllä tämä tästä taas...

Huomenna pitäis olla jo pakkastakin, josta jaksan olla iloinen, vaikka se ei kevätmieleen kuulukkaan

 Jospa lasten pihavaatteet lakkais haisemasta märänneeltä.

Parantaa elämänlaatua, kun ei koko ajan tarvi pyykätä niitä.

Päivien pitenemistä odotellessa nautitaan siitä mistä voidaan. :)

Blogin päivittäminen on taas jäänyt vähän huonolle, jospa valon määrän kasvaessa reipastuisin vähän.

Useampi juttu odottaa vuoroaan, ensimmäisenä nämä kummitytön kanssa keitellyt herkut.

Kuvan melko erikoisen näköiset mykyt eivät ole pöllön oksupalloja, vaan rakkaudella tehtyä Salmiakki-toffeeta.

Kummitytön toiveesta kokeiltiin Hellapoliisin sivuilta löytynyttä ohjetta.

Ainut moka tuli siinä, että keittoaika jäi vähän liian lyhyeksi. 

Siitä johtuen massa oli liian pehmeää, ei kovettunut tarpeeksi...joten piparkakkumuotilla kuvioiden tekeminen massasta ei onnistunut. 

Loppujen lopuksi massa pyöriteltiin palloiksi ja tungettiin karamellivuokiin, jotta sen saa syötyä.

Maku oli hyvin salmiakkinen, ei sovellu hedelmäkarkkien ystäville. :)

(Mausta tuli jopa mieleen kaukainen nuoruus ja salmari...)

Tässä vaiheessa lapset ja serkkunsa kävivät kommentoimassa soosia etovan näköiseksi oksulimaksi.

Motivoivaa. ;)

Salmiakki-toffee

2 dl ruokakermaa/kuohukermaa

1 dl sokeria

80 g Rainbown Pääkallo-karkkeja (muistuttaa maultaan ja koostumukseltaan Turkinpippureita)

20 g margariinia tai voita

Mittaa ainekset kattilaan ja keittele miedolla lämmöllä usein sekoitellen 20-30 minuuttia, tai kunnes seos sakenee siirappimaisen tahmeaksi.

Kaada seos leivinpaperin päälle, käännä päälle leivinpaperia ja kaulitse tasaiseksi levyksi.

Nosta levy hetkeksi pakastimeen, tämän jälkeen levy on helppo leikata haluttuun muotoon.

Me käytettiin oikeaa voita, Turkinpippureita ja kuohukermaa.

Itse yllätyin hieman tuosta ruokakerma-vaihtoehdosta. 

En oo tullu aatelleeks että sekin kävis.

Ruusulle kiitokset, oli kovin mukavaa! 

Otetaanpa uusiks joku kerta. :)

Arabialainen kakku ja himmeli tuo muistoja

Mä oon viime vuosina huomannu alkaneeni arvostaa asioita, joita en nuorena kerta kaikkiaan pystyny käsittämään. Tai siis en voinut ymmärtää, miten jonkun mielestä tietyt asiat voi olla tärkeitä/kiinnostavia/välttämättömiä.

Alanko siis keski-ikäistymään?

Huomaan siivoavani enemmän, vaihtavan verhoja, puuha jota oon inhonnut suunnattomasti

ja nyt viimeisin havainto: huomasin että haluan himmelin.

Ikänä en oo moisista perustanu ennen...

Hetken mietin, että mistä moisia sais, joulumarkkinoilta?

Siihen väliin mies tuumas, että mee kuule ostamaan olkia.

Ja sillon muistin, että mummulan katossahan roikkuu vieläkin SE himmeli.

Aikonaan mummu sai ilmeisesti samanlaisen idean, ja mummun veljen vaimo lupas opettaa tekemään moisen.

Mä oon sitten ollu kuskina ja apuna projektissa.

Sillon aattelin, ettei enää tylsempää voi elämässä olla, kuin himmelin teko.

Sain myös aitiopaikalta kuunnella mummun, kahden veljensä ja toisen veljen vaimon lähes riidaksi yltyvää väittelyä siitä, kuka on sairain, kipein ja suurimman lääkearsenaalin omistava.

Mutta siitä halvatun olkikasasta saatiin himmeli kasaan, lähinnä Ailin kätevien käsien ansiosta. 

Ei ois onnistunu multa ja mummulta kahestaan.

Mummulle tuli hyvä mieli, mulle tuli hyvä mieli kun näin miten onnellinen mummu oli ja ehkäpä nuo muutkin iäkkäät sukulaiset oli ihan tyytyväisiä oloonsa.

Tyytyväisinä köröteltiin sinapin värisellä vm -82 skodalla kotiin, himmeli takapenkillä. (Se auto oli sitten kammottava kottero.)

No niin, pitkä sepustus. 

Mutta nyt tämä samainen kapistus roikkuu meidän olohuoneen katossa, valkoisella spraymaalilla tuunattuna.

Yhtä kulmaa pitää vähän paikkailla kuumaliimalla... Tökkäsin sen vahingossa liian kovakourasesti varaston puukasaan kesken maalausten..

Haasteellinen kuvattava...

Ei maailman monimutkaisin rakennelma, mutta tunnearvoa on paljon.

Luulen, että mummu olis tyytyväinen jos tietäis, että kapistus on edelleen käytössä.

Tämä kahvikakku kuuluu myös niihin juttuhin, joista tulee mieleen paljon muistoja, 

lapsuuskin.

Tähän asti oon syönyt äitin tekemää kakkua (ihanan hyvää!) mutta nyt oli aika kokeilla ite.

Muistelisin, että naapurissa asuva rouva (jo edesmennyt) antoi reseptin äitille.

Hän myös toi usein maistiaisia, kun oli leiponut.

Tää on niin hyvää...

Mun muistin mukaan kuorrutusta on ollu paksummin, ensi kerralla teen sitä siis vähän enemmän.

Lapsuuden kakuissa päällä oli myös nomparelleja, tähän töräytin raidat sulatetusta valkosuklaasta.

Arabialainen kahvikakku.

200g voita

3 3/4 dl sokeria

3 muna

5dl vehnäjauhoja

½tl leivinjauhetta

½tl soodaa

1tl vaniljasokeria

1tl kanelia

hieman suolaa

2rkl kaakaojauhetta

2dl maitoa tai kermaa

Kuorrutus:

3dl tomusokeria

1 keltuainen

2rkl kaakaojauhetta

1tl kanelia

2-3rkl keitettyä kahvia

3rkl sulatettua voita

Voi ja sokeri vatkataan hyvin vaahdoksi.

Munat lisätään yksitellen, edelleen hyvin vatkaten.

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään.

Ne lisätään taikinaan vuorotellen maidon/kerman kanssa varovasti sekoittaen.

Taikina kaadetaan voideltuun ja korppujauhotettuun vuokaan.

Paistetaan uunin alatasolla 175 asteessa n. 1h 10min.

Kuorrutuksen aineet vatkataan sekaisin.

Levitä kuorrutus kuuman kakun päälle ja tasoita.

Koristele mantelilastuilla, nompareilla, valkosuklaalla tms.

Tänään vielä töihin. 

Edessä pitkäyö, eli klo16- 7.15. 

Oma joulutunnelmansa sielläkin.

Sitten saan rauhoittua joulun viettoon, edessä 3vapaapäivää!

Flunssa jyllää meidän torpassa ja pihalla sataa, mutta ei voi mitään.

Niille ei saa mitään, joten ajatellaan muita asioita, sytytellään kynttilöitä.

Joulufiilis alkaa olla mukavasti vallalla.

Toivottavasti siellä ruudun toisella puolella on samanlaiset tunnelmat.

Tunnelmallista, rauhallista ja herkullista joulua kaikille!

Karpaloinen porkkanapiirakka

 Aikaa sitten testattu Pirkasta löytynyt ohje.

Mun mielestä pohja oli oikeen onnistunut, ihanan mehevä.

Ei tuo päällystekään pahaa ollu, mutta mun mielestä tavallinen on kuitenkin parempaa. 

5-7 porkkanaa

3 munaa

2dl sokeria

1dl fariinisokeria

1dl öljyä

½dl maitoa

3,5dl vehnäjauhoja

2tl kanelia

½tl inkivääriä

½tl suolaa

1tl soodaa

!tl leivinjauhetta

Kuorrutus:

25g voita

1rs (200g) karpalotuorejuustoa

1dl tomusokeria

Koristeeksi Pirkka Pehmeitä karpaloita ja cashewpähkinöitä

(Tai ihan taviskarpailoita, vaikka pakastimesta ellei oo tuoreita .)

Kuori ja raasta porkkanat hienoksi raasteeksi.

Vaahdota munat ja sokeri.

Lisää öljy, maito ja raaste.

Sekoita kuivat aineet keskenän ja lisää ne taikinaan varovasti sekoittaen.

Kaada taikina halk. 30cm piirakkavuokaan.

Paista uunin keskitasolla 200 asteessa n.25minuuttia.

Anna jäähtyä.

Kuorrutus:

Sulata rasva.

Sekoita joukkoon muuta aineet.

Levitä piirakan päälle.

Koriste karpaloilla tai 

hienonnetuilla kuivatuilla karpaloilla ja pähkinärouheella.