Perunafritterit kuulumisten kanssa

Täällä taas, pitkän hiljaisuuden jälkeen.

Merkillisesti aika rientää.

Päivät ja viikot vaihtuvat, puuhaa piisaa töissä ja kotona.

Itse asiassa jäin oikein miettimään, missä vika kun tuntuu etten taas ehdi blogiin ollenkaan.

No, epäsäännöllinen kolmivuorotyö tietenkin vie aikansa, ja palautuminen vaikkapa yövuoroista.

Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän olen alkanut kaipaamaan hiljaista aikaa työn vastapainoksi.

Perhe, kuskaamiset, kotihommat, sosiaalinen elämä, tarvitsevat huomioa, ja tänä vuonna olen viimein taas yrittänyt antaa enemmän aikaa liikkumiselle. Mikä on kyllä sinänsä tehnyt oikein hyvää. :)

Jokunen kilo on karissut, ehkäpä ajan kanssa onnistun kevenemään lisää.

Ja, kuten keskimmäinen sanoo, olen mummovaiheessa näin alle nelikymppisenä..

Minä, käsityöallergikko, olen yrittänyt väkertää omin pikku kätösin jonkin sortin käsitöitä!

Tulokset ovat kovin vaatimattomia, (bambutiskirättejä ja nyt on säärystimet vaiheessa) mutta mitäs siitä, itse olen ollut kovin tyytyväinen, ja se kai riittää.

Joten totesin että jos aika ja jaksaminen ei kaikkeen riitä, jostain täytyy karsia.

Ehkäpä tämä tästä taas.. puhelimessa on kuvia leipomuksista, vielä kun löytäisin kaikkien ohjeetkin. ;)

Kevättä kohti mentäessä ajatukset alkavat askarrella hortoilun, sienestyksen ja taimien parissa.

Viime kesän kokeilujen innoittamana aion kokeilla paria tomaattilaatua, salaattia, kesäkurpitsaa, avomaankurkkua, basilikaa, sipulia.. Pienimuotoista kasvatusta, mutta hauskaa. :)

Meillä ei siis ole (eikä ainakaan tässä vaiheessa tule) kasvihuonetta, joten pidän peukkuja että sää olisi sellainen että jokin kasvaisi.

Toukokuussa on ohjelmassa kansalaisopiston hortoilu- ja villiyrttikurssit ystävän kanssa, odotan mielenkiinnolla.

Miten ruudun sillä puolella, joko on suunnitelmia kevään ja kesän varalle? :)

Kokkailu ja leipominen ei kuitenkaan ole jäänyt, kumpaakin harrastetaan edelleen.

Pakkohan se on, perhe pitää ruokkia.

Ruuanlaitto ei edelleenkään oo mun lemppareita mutta välillä innostun testaamaan uusia juttuja.

Perunafritterit olivat oikein maukas, joskaan ei kovin esteettinen kokeilu.

Rumiahan nuo on, ei voi mitään.

Alkuperäinen ohje löytyy täältä.

Nämä olisi parasta paistaa lättypannulla, mutta koska sellaista ei löydy meidän taloudesta, paistoin taviksella.

Yllätys yllätys, nuoriso ei halunnut näihin koskea pitkällä tikullakaan. Mikä ei sinänsä lainkaan yllättänyt..

Itse tykkäsin kovasti, ja miehellekin kelpasi.

Näitä voi tarjota vaikkapa kanan ja salaatin kanssa.

6 perunaa

2 tl suolaa

 2 valkosipulinkynttä

2dl babypinaattia

1dl juustoraastetta (emmental)

1 muna

½tl mustapippuria

Paistamiseen voita tai öljyä.

Pese ja kuori perunat, huuhtele kylmällä vedellä.

Raasta perunat karkealla terällä.

Nostele raaste kulhoon ja lisää suola, sekoita.

Kuori valkosipulinkynnet ja hienonna ne hyvin.

Leikkaa pinaatinlehdet muutamaan osaan.

Nosta perunaraaste siivilään ja puristele ylimääräinen neste pois.

Sekoita peruna, pinaatti, juustoraaste, mustapippuri ja valkosipuli kulhossa.

Riko joukkoon muna ja sekoita hyvin.

Kuumenna pannu keskilämmöllä, jos omistat lettupannun, käytä sitä.

Anna voin sulaa pannulle. Nostele 2-3 rkl jokaiseen lettupannun koloon, painele tiiviiksi.

Tai paista isolla pannulla 2-3 lättystä kerrallaan.

Ruskista pihvit kummaltakin puolelta.