Vimeisin juomatestaus on pihlajanlehtijuoma.
Tämä oli aika tymäkkää ainetta, laimennettava kuten horsmamehukin.
Pihlajan lehtien keräämiseen tarvitsee taas maanomistajan luvan, eivät kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin.
Tässä suora lainaus hortoilu.fi sivustolta pihlajan historiasta. Ohje löytyy samalta sivulta. Itse muokkasin vähän pienemmän annoksen ja lisäsin pari kanelitankoa sekaan.
Meillä Suomessa pihapuut olivat entisaikaan harvinaisia, sillä maata tarvittiin viljelykseen. Pihapiiriin valittiin usein vain yksi tai kaksi puuta ja monilla se oli pihlaja.
Pihapuuta pidettiin kotiväkenä, jopa rakkaana ystävänä. Mitä vanhempi puu, sen rakkaammaksi se muuttui. Vuosikymmeniä pihapiiriä koristaneella pihlajalla uskottiin olevan sielu ja sen kaatamisesta tiedettiin seuranneen ikävyyksiä talonväelle. Jos taas talon isäntä tai emäntä sairastuivat, oli puukin kitunut tai kärsinyt.
1l pihlajan lehtiä
1 tl viinihappoa
1l kiehvan kuumaa vettä
½dl sokeria
2 kanelitankoa
Kaada kiehuvan kuuma vesi johon on lisätty viinihappo, lehtien ja kanelitankojen päälle.
Anna tekeytyä huoneenlämmössä yön yli.
Poista lehdet.
Liuota sokeri kupilliseen kiehuvan kuumaa vettä ja kaada sekaan.
Sekoita, siivilöi ja maistele.
Kaada tiivistettä lasiin, laimenna haluamallasi määrällä kylmää vettä.
Samalla mummolareissulla jolla tämänkin litkun tein, käytiin Alajärven Pyhävuorella, Pohjanmaan Kolilla, ja Kellaripurolla.
Maisemat on niin hienot!
Pyhävuoresta olen postannut ennenkin, täällä.
Kellaripuro on siitä uskomaton paikka, että 100 metriä tiestä voi olla niin syvä uoma, ja satumetsämaisemat! Kannattaa käydä tutustumassa jos on siellä päin liikenteessä!
Täältä löytyy paljon mielenkiintoista tietoa ja kuvia alueesta, historiasta, kalliopiirroksista ja kaiverruksista.
Lakeaharjua ampumahiihtoradalla käytiin harjoittelemassa geokätköilyä, kiitos opastuksesta Annalle ja Juholle!
Melko mahtavaat maisemat tuoltakin, vaikka se ei kuvissa kunnolla näykkään.
Kuulostaapa eksoottiselta tuo juoma. Koskaan en ole kuullutkaan. Ehkäpä sitäkin pitää testata :) Kiva, että Louhisaaren juoma inspiroi testaamaan :) Käytiin maistamassa myös itse Loihisaaren kartanossa kyseistä juomaa ja samalta maistui kuin tekemämme. Joskin toinen satsi ei meillä onnistunut yhtä hyvin kuin eka. Syytä en osaa sanoa :D
VastaaPoistaJoskus ei vaan onnistu, vaikka tekis samoin kuin ennenkin, itellekin käy välillä niin kokkailuissa. Kumma juttu, mistä lie johtuu...
VastaaPoistaMutta tuohan oli hienoa, että teidän juoma maistu samalta kuin alkuperäinen!
Oispa kiva päästä joskus käymään Louhisaaren kartanossa! Tässä maassa on paljon mielenkiintoisia juttuja ja paikkoja. 😊
Tulinpa vastavierailulle! :)
VastaaPoistaEnpä ole tuollaisesta mehusta koskaan kuullutkaan.
Mukavan näköisissä maisemissa olette retkeilleet.