Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kukat. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. heinäkuuta 2018

Kääretorttu raparpericurdilla ja mansikoilla



Kesä parhaimpiin juttuihin kuuluvat mansikat.
Jonkin verran niitä on jo pakastimessa, mutta ehkäpä niihin pitäisi sijoittaa vielä vähän...
Ihan sama paljonko niitä on talven varalle, ensimmäisenä loppuvat. :)

Tällä kertaa yhdistin mansikoita aiemmin tekemääni raparpericurdiin, kääretortun välissä.
Kokeilu oli oikein onnistunut ( vaikka levitinkin täytteet suoraa paistetulle pohjalle, enkä muistanut kumota sitä sokeroidun leivinpaperin päälle.
Ei aina voi muistaa käyttää aivojaan...)
Iltapäivällä lähdin pitkään yöhön töihin, ja aamulla kotiin tullessa tarjoilulautanen oli tyhjänä tiskialtaassa.
Sellainen on paras kannanotto. :)
Kuopus kysyikin, voidaanko tehdä toisenkin kerran samaa.
Onnistuuhan se, pakastimessa on vielä satsi odottamassa käyttöä.


 
4 munaa
1½dl sokeria
1dl vehnäjauhoja
3/4dl perunajauhoja
1tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen.
Vuoraa reunallinen uunipeltileivinpaperilla jonka voitelet kevyesti öljyllä.

Sekoita kuivat aineet keskenään, sekoita.
Mittaa sokeri ja munat kulhoon, vatkaa kestäväksi vaahdoksi.
Sekoita jauhoseos taikinaan.
Kaada pellille, paista uunin keskitasolla 7-10minuuttia, uunin tehosta riippuen.

Ripsi toisen leivinpaperin päälle sokeria, kumoa torttu siihen. Irrota alustana ollut leivinpaperi varovasti.

Täyte:
Raparpericurdia
mansikoita
1½-2dl kerma vaahdotettuna, sokerilla ja vaniljasokerilla maustettuna

Levitä pohjan päälle raparpericurdia.
Viipaloi mansikoita, levitä curdin päälle.
Viimeisenä levitä kermavaahtoa.
Rullaa tiukaksi rullaksi ja laita jääkaappiin maustumaan.
Leikkaa paloiksi, tarjoile ja nauti. :)







Oon maailman huonoin kukkien kanssa, ne joko kuolevat kuivuuteen tai rusakko syö ne.
Siksi olenkin niin iloinen näistä petunioista jotka anoppi on kasvattanut siemenistä. Kukkivat kauniisti, vielä hengissä!
Myös itse kasvattamani samettiruusut kukkivat kivasti. Ihanan helppohoitoisia, eivätkä oikaise juuriaan hetkellisen kuivuuden takiakaan.
Laatikot kuuluvat terassin reunalle, mutta maalausoperaation takia otettu hetkellisesti pöydälle..






torstai 12. heinäkuuta 2018

Mesiangervoiset jalkakylvyt


Viime viikolla iski ahdistus. Kesä menee kauheaa kyytiä, enkä ole kunnolla ehtinyt päästä kesäfiilikseen. Puhumattakaan, että olisin ehtinyt tekemään juuri mitään niistä jutuista joita talvella mietin ja haikailin. Kiukutti, väsytti, ärsytti.
Tuskaa hillitsi (yövuoroista selviämisen lisäksi) kaverin kanssa laavulla vietetty yö, kiireetön uimareissu nuorimmaisen kanssa valtavissa aalloissa ja mesiangervojalkakylvyt takapihalla miehen kanssa.
Voisinpa melkein taas sanoa, että onni tulee pienistä asioista. :)

Jalkakylpy oli ihanan kuoriva, kosteuttava ja rentouttava.
Nuo kuivatut ruusun terälehdet.. joo, ajatuksena ihan ok, mutta mua ne lähinnä kutitti. Siksipä ne päätyivätkin jo alkuhetkillä nurmikolle. :)
Ehkäpä tuoreet apilankukat olisivat olleet hauska vaihtoehto sekin.
Tuo nestähän näyttää hmm..likakaivosta nostetulta.
Mutta ei saa antaa ulkonäön hämätä! :)






Sopiva nippu mesiangervoja
1½l kiehuvaa vettä
Laita kukat kattilaan, kaada vesi päälle ja anna hautua vähintään 20 minuuttia.
Puristele kukista vesi pois ja laita ne roskiin/kompostiin.

½rkl kookosöljyä
2rkl ruokasoodaa
kuivattuja kukanlehtiä tai tuoreita kukkia

Laita vatiin öljy, sooda ja kukan terälehtiä (jos haluat).
Kaada puolet mesiangervohauteesta vatiin, lisää haluamasi määrä lämmintä vettä.
Liota jalkojasi vadissa niin kauan kun se tuntuu mukavalta.
Kuivaa jalat ja laita sukat jalkaan.


Mä oon niin innostunut noista hortoilujutuista.
Mahtava juttu, miten monia luonnonjuttuja voi käyttää ravintona tai ulkoisesti!
Hiljalleen opettelen näitä juttuja, mielenkiintoista!

Mesiangervohan sopii myös teehen, mutta asperiiniallergisten täytyy sitä vältää koska mesiangervon lehdissä on salisyylihappoa.
Itse asiassa lehdet tulisi hiostaa ennen teenä käyttöä, mutta mä hauduttelin teetä kukista, sekin käy.
Aikoinaan kukilla on maustettu esim olutta, simaa ja viinejä.

Mesiangervon kukissa on kivennäissuoloja jotka edistävät virtsaneritystä.
Salisyylihapon johdannaiset alentavat kuumetta, lisäävät hien- ja virtsaneritystä sekä lievittävät kipuja, särkyjä ja tulehduksia. Kukista ja lehdistä tehtyä teetä on käytetty mm. kihti- ja reumatismivaivoihin sekä vilustumissairauksiin. Mesiangervosta tehtyä teetä ei saa keittää, sillä keitto hävittää osan vaikuttavista aineista. Mesiangervon kukista on myös löydetty proteiineihin sitoutunutta hepariinia, jolla on veren hyytymistä estäviä vaikutuksia. Paksu muhkurainen juurakko sisältää parkkiaineita, ja sitä on käytetty ripulirohtona. (Tietoa täällä. )





Mummolassa tein vastaavat kylvyt mummolle ja papalle. Toimi rypsiöljylläkin.

torstai 5. heinäkuuta 2018

Lomailua ja hortoilua

 
Viime aikoina mun postaukset on tainneet käsitellä lähinnä nokkosia ja raparpereja.
No, on tämän kesän aikana muutakin tehty. Ainakin vähän. ;)
Pidin pienen lomanpätkän kesäkuulla, jatkoa seuraa sitten myöhemmin.
Loman alku oli kovin puuhakasta aikaa, mutta leppoisampiakin päiviä sopi joukkoon.
Tehtiin myös taas kalastusreissu Jockfalliin, Niin kuin viime vuonnakin.

Mutta, tuo hortoilujuttu.
Tällä hetkellä on kuivattuna koivun, mustaherukan, omenapuun, nokkosen, maitohorsman, mustikan ja vadelman lehtiä.
Lisäksi maitohorsman kukkia, siankärsämöä ja mesiangervoa on odottamassa teeksi hauduttamista.
Testiä on vähän tehty, ja ensimmäisellä kerralla haudutin mesiangervosta liian vätkyn teen. Tuli liian kitkerä jälkimaku.
Seuraava kokeilu sujui paremmin, siihen laitettiin vähemmän mesiangervoa ja lisukkeeksi puna-apilaa.

 
 
Vimpeliinkin ehdittiin. Täytyy sanoa, että näissä maisemissa sielu lepää. <3 p="">
Kuva otettu Lakiksen päältä.

 
Uimaankin tarkeni. Järveä tosin vaivaa sama ongelma kuin monta muutakin vesistöä..sinilevähippusia oli näkyvissä. Kotiinlähtöä seuraavana päivänä tosin myrskysi, se ilmeisesti heitti levän ainakin hetkeksi jonnekin.

 

Ehdin myös maistella siskon tuomaa uutuusjuomaa omalla terassilla rentoa hömppäkirjaa lueskellen.
(Vai onko tuo uutta juomaa??? Mulle ainakin oli!;) ) 





 
Jockfallissa oli yhtä kaunista ja mukavaa kuin viime vuonnakin. Kuivuuden takia vesi oli kuitenkin todella paljon alempana kuin aiemmin. Ilmeisesti alempana kuin kertaakaan 20 vuoden aikana.

Jockfall on täydellinen paikka rentoutumiseen ja oleiluun! Kaunista, luontoa, vettä, kaloja...
Siellähän ei ole mitään, jos asiaa katsoo vaikkapa shoppailun kannalta. Mutta koko porukka viihtyi mainiosti! Miehet kalastivat aivan työkseen, ja me muut ulkoilimme, pelasimme lautapelejä ja korttia, söimme ja löhöilimme. Täydellinen loma, kukaan ei koskaan oikein edes tiennyt mitä kello on.

 
Monenlaista säätä mahtui neljään päivään: pilvistä, sateista, tuulista, välillä aurinkoista ja lämmintä.
Hyvin pärjättiin, tähän oli varauduttu riittävällä, säähän sopivalla vaatetuksella.



 
Keskiyön aurinko.

 
Tälle reissulle tuli yksi 6kg lohi, miehen veljen uistimeen se tarrasi, ja oli kuulemma ollut melkoista tiimityötä että se oli saatu joesta ylös!




Kotiin tullessa siemenistä kylvetyt samettiruusut kukkivat! Tällaiselle, jonka viherpeukalo on lakastunut, se oli iso juttu! ;)
Takapihalla kasvaa myös vähän perunaa, salaattia, sipulia (ne joita fasaani ei jaksanut syödä), tomaattia, tarhapapua, kesäkurpitsaa (jossa on vasta kukkia ja rusakkokin on ehtinyt napsimaan pari vartta) ja muutama lantun alku.
Tänä vuonna omenapuu ja kirsikkapuut näyttävät antavan ison sadon.
Kirsikoissa meillä ensimmäinen vuosi. Viime vuonna tuli 4 kirsikkaa, jotka räksä söi. Hyvin me ruokitaan noita pienempiä luojan luomia! ;)
Toisen kirsikkapuun olisin jo viime syksynä kaatanut kun se ei 4 vuoteen ollut tuottanut edes yhtä kukkaa. Onneksi mies himmaili mun tuhoviettiä, siihen puuhun tulee nyt tosi paljon satoa!


Kuinka Sinun kesäsi on sujunut? Mikä on alkukesällä ilahduttanut eniten?







maanantai 20. helmikuuta 2017

Juotava vadelmapuuro



Jauhelihakeiton kanssa samalla sivulla oli kiva puuro-ohje, jonka kaksi nuorinta toteuttivat.
Taisin kyllä puhua mössöstä smoothiena..
Puuron markkinoiminen on paljon hankalampaa.
Tällä ohjeella tulee vain yksi annos, jonka nuoriso jakoi lähes kristillisesti tasan.
Ja kaikki meni ääntä kohden. Ei siis ollenkaan hullumpaa tavaraa, päättelin.


1pss (35g) pikapuurohiutaleita, mansikka
1dl maustamatonta jogurttia
1½dl mehukeittoa

Mitta ainekset tehosekoittimen.
Sekoita tasaiseksi.
Kaada lasiin ja nauti.






Samana päivänä nautin myös ystävältä yllärinä saamastani kukasta.
Kaunis. <3 p="">
Ja sopii jotenkin tuon puuron väriinkin. ;)
Molemmat teemme kolmivuorotyötä, on lapsia, ja tapaamisten aikatauluttaminen on ollut työn ja tuskan takana.
Vuoronperään on kumpikin joutunut syystä tai toisesta perumaan.
Viimein kun onnistui, oli ihana ystäväni käynyt kukkakaupassa sen kunniaksi.
Yllätyin ja ilahduin tosi paljon.
Mutta voi miten paljon asiaa ehtiikään kertyä, kun harvoin näkee!
 Läheskään kaikkea ei ehditty jutella, mutta jospa seuraava tapaaminen ei venyisikään niiiin pitkän ajan päähän...?
Toivoa sopii!







sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Kirpparilöytöjä ja lakritsakakkua



Kovin on taas elämässä riittänyt vilsekettä ja vilinää, koneelle ei juurikaan ole ehtinyt.
Kaikenlaista on kuitenkin puuhailtu, tässä postauksessa onkin luvassa kakun lisäksi kuvia kirpparilöydöistä ja kevään ihmeistä. :)
Tuo yläkuvan Arabian maitokannu on peräisin mummultani. Tuo mieleen rakkaita muistoja lapsuudesta. Mummulassa oli silloin vielä lehmiä ja tällä kannulla oli kovasti käyttöä.


Nämä kupit löytyivät kaverin vinkin avulla SPR:n kirpparilta, euron kuppi.
SPR:n kirpparilta löytyy välillä vaikka mitä kivaa. Hinnoittelupolitiikka vaan on aika kirjavaa ja epäloogista, mun mielestäni... Jokin lähes puhkikulunut, risa tavara saattaa maksaa hurjasti, välillä löytyy ihan uutta ja hyvää tavaraa pikkurahalla.


 Näistä tykkäsin todella! Kultakeramiikan kuppi maksoi kokonaisen euron, samoin ihanan raikas pöytäliina (kuvassa kaksinkerroin). Liinaa kaavailen terassinpöydälle... Emalikippo, joihin tosiaan olen jostain syystä ihastunut, lähti mukaan muutamalla eurolla. Samaiselle kirpparille jäi kelta-oranssi emalisanko jonka kohdalla suorastaan kuolasin...mutta hintaa oli aika suolaisesti.








 Riihimäen lasitörppö, jota ajattelin ensin sipuleille...taitaa kuitenkin olla parempi kapustapurkkina.


Nämä "apilalasit" löytyi toisen mummun ullakolta. Tykkään kovin.

Kaikenlaisia keväänihmeitäkin on ihailu. Kuten tätä mun mielestä etovaa elukkaa, joka kovalla kopinalla tippui katolta melkein Jeren päähän. Sitä piti sitten porukalla ihmetellä ja kuvatakin. :)


Rusakon järsimästä juhannusruususta pikkuisen versoo jotakin. Ehkäpä se selvisi siitä että moinen elukka veti napaansa n.70% oksista.
Onneksi pihassa jokin sentään elää ja voi hyvin. Vuohenjuuri piristää päivää keltaisilla kukillaan ja valkovuokot kukkivat kauniisti. Jotain vihreitä juttuja puskee mullasta muutenkin, saa nähdä mitä niistä tulee. 

Tämän päivän projekti nro1: Tomin äitienpäivälahja pitää siirtää isompaan purkkiin.

Eräänlainen ihme tämäkin: Ensimmäistä kertaa elämässäni sain Saint paulian kukkimaan uudelleen! Niksi olikin siinä, että kastelun pitää tapahtua lautasen kautta, ei vettä juurelle. Monta kukkaraukkaa tapoin ennen kuin moisen hokasin. Juu, en ole lainkaan hortonoomi. :)



Ja taas meinas unohtua kuvaaminen...Kokeilin Kinuskikissan ohjeella lakritsitäytettä ja -päällystettä.
Mun makuuni ei oikein ollut, mutta koemaistajat tykkäsivät kovasti. Rohkea  Heska miehensä kanssa ennakkoluulottomasti maistelivat, samoin eräs ystäväni. Suuret kiitokset teille! Heskan annos oli kuulemma näyttänyt epämääräiseltä mössöltä, se oli rasiassa hieman hölskynyt kuljetuksen aikana...miehensä oli ilmeisesti ulkonäön perusteella luullut sitä joksikin elukanruuaksi. Tohti maistaa, kuitenkin! :)



Lakritsitäyte
125 g lakritsi lehmätoffeeta
1½ dl kuohukermaa
1½ dl Flora Vispiä
(1/4 dl vaniljakeemijauhetta)

Paloittele karkit kattilaan, lisää kuohukerma. Keitä sekoitellen, kunnes karkit sulavat. 
Anna jäähtyä jääkaapissa seuraavaan päivään.
Vatkaa Flora Vispi vaahdoksi.
Vaahdota lakritsikastike jämäkäksi vaahdoksi.
Vatkaa vaahdot keskenään. Ellei se ole riittävän jämäkkää pysyäkseen kakun vöälissä, lisää vaniljakreemijauhetta. Levitä täyte pohjan päälle.

Lakritsikinuski
150g lakritsi lehmätoffeeta
1½dl kuohukermaa 

Pilko karkit kattilaan, lisää kerma. 
Kiehauta lieden keskiteholla kunnes karkit ovat sulaneet. Keitä vielä n. 5 minuuttia.
Nosta liedeltä, sekoittele hetki. Kaada kakun päälle.