sunnuntai 5. syyskuuta 2010

Sininen kaappi

Tiedän, tiedän, tämä on leivonta- ja ruuanlaittoblogi. Vielä paremmin tiedän, että en todellakaan ole sisustajanpäivänä syntynyt. Mutta tästä kaapista oli ihan PAKKO tehdä postaus... Tämä on mun ehdoton lemppari, aina ohi mennessä tuo hymyn huulille.


Kaappi on kotoisin edesmenneen mummuni talosta. Jo viime vuonna kyselin iskältä ja äitiltä sekä sisaruksiltani, voisinko ko. kaapin saada. Kenelläkään ei ollut mitään sitä vastaan, mutta jätettiin asia kesään, aateltiin hioa ja maalata ensin. Mutta sitten aloin aattelemaan.. ja tiedustelin mieheltäni, tulisiko hälle kestomigreeni jos kaappi muuttaisi meille tuon värisenä. Kun mies ei pistäny hanttiin niin asia oli selvä. Äiti toi eräänä kauniina päivänä kapistuksen meille, ja mä niiiin tykkään! Tuo sininen on niin ihanan pirtsakka, ja koko hökötyksestä tulee ihan lapsuus ja mummu mieleen. <3
Ja jos joku päivä väri alkaa särkeä silmiä, niin sitten se hionta ja maalaus on ajankohtaista.
Mulla ei oo hajuakaan, kuka tuon on tehnyt ja milloin, kai se on ollut mummulassa vuodesta kivi ja kirves. Jossain vaiheessa se oli hylätty heinälatoon, mistä mummun kanssa sen aikoja päiviä sitten rehasimme sisälle.
Nyt kaappi on vielä olohuoneessamme, mutta kohta sille järjestyy paikka eteisestä ja se saa sisuksiinsa ainakin dvd-levyjä.

Nuo kirjat ostin jostain käsittämättömästä syystä kirpparilta. Siis mä en kerää vanhoja kirjoja, mutta nuo suorastaan huutelivat hyllyltä, päästäkseen mun mukaan. :) Hintaa oli yhteensä vain 3 euroa, joten nappasin ne kärryyni heti paikalla! Ja tähän ne nyt jämähti, katotaan, löytyykö muualta paikkaa... Muistaakseni ovat vuosilta -57 ja -60. Aattelin joitakin juttuja lukea lapsille iltasaduiksi. Tuo Haltiattaren kumminlahja on huonokuntoisempi, takakansi puuttuu, joten varovasti...





Tässä vielä kuva Iidan aarteesta, samaiselta kirpparireissulta löytyneitä elukoita. :)

Tämä postaus ei nyt liittynyt leivontaan millään lailla, mutta mitäs tuosta. Vaihtelu virkistää.
Lähitulevaisuudessa on tulossa arvonta, kunhan ehdin...


Suloisen joutilasta sunnuntaita!

12 kommenttia:

  1. voih... millonkahan pääsisin sun kanssa kirpparille. ei riittäny se raviskalla hätäsesti kierretty :D -Anna-

    VastaaPoista
  2. Kiva kun poikkesit linjastasi ja teit erillaisen postauksen.Mie tykkään.Lisää näitä.

    Hurmaava kaappi eikä värissä ole mitään vikaa.Nuo vanhat esineet ja joilla on vielä tunnearvoakin,on juuri ne ihanimmat huonekalut.Minun mummon kaappi mökillä on aikas samaa väriä.
    Äläkä vähättele sisustustaitojasi.En usko kuitenkaan.Tuikkupurkkikin kaapin päällä kertoo,että taitoa löytyy.=)

    Kirjat ovat kanssa hurmaavat.
    Ja Iidan aarteet myös.

    Oikein mukavaa sunnuntaita sinne teille.

    VastaaPoista
  3. Mä ainakin bloggaan välillä kaikkee maan ja taivaan väliltä,en jaksa perustaa joka asialle omaa blogia ja musta on kiva lukea välillä muustakin kun vaan aina leivonnasta.Kaunis kaappi!Ja nuo pikku puueläimet on kanssa tosi ihania!

    VastaaPoista
  4. Mä en kestä! IHANA kaappi! Maailman sympaattisin kirkkainen väreineen ja kuluneine kulmineen. Tosi suloinen. :) Hyvä päätös, että jätit maalaamatta. :)

    -Päivi-

    VastaaPoista
  5. Ihana kaappi! Ite tykkään kans tuollaisista erilaisista pirteistä väreistä sisustuksessa, vaikka en mitenkään jaksa harrastaa sisustamista..

    VastaaPoista
  6. TOdella kiva kaappi! Kiva välillä nähdä sisustuskuviakin kaikkien herkkujesi keskellä :)

    VastaaPoista
  7. Upea kaappi ja ihana väri siinä!

    VastaaPoista
  8. Ihania löytäjä ja perintökalleus :D Mukava lukea muutakin, vaikka leivontakin on kivaa...kaikki käy :D

    Kiitos ihanasta kommentista :D

    VastaaPoista
  9. Ai niin sää tarkoitit tätä kaappia. Mä luulin, että olet ottanut sieltä sivukaisesta sen astiakaapin tai liinavaatekaapin tyyppisen. Vähän samaa sarjaa, mutta taitaa olla valkoinen. En oo kyllä varma, siellä on niin pimeää että saattaahan se olla sininenkin. :)

    Sehän näyttää hauskalta teillä. Kun sä sait tuon kaapin, kai annat mulle anteeksi, että vein sen pienen tuolin, jota olit aina havitellut? Niin, ja tuo käkikellokin tuossa kukkuu.. ;)

    Kiitokset Tomille kirjeestä, pöytään kirjoittaminen varhaisessa vaiheessa ensimmäistä luokkaa on kyllä kohtalaisen epäilyttävää. Äitiinsä varmaan tullut.

    Ihanaista keskiviikkoa teille!

    VastaaPoista
  10. Hieno kaappi! Toivottavasti saat ees tän kommentin..:D on muuten ollu kiva pvä sun ja muksujen kaa <3

    VastaaPoista
  11. Kiitos kaikista ihanista ja piristävistä kommenteista!
    Kyllä tässä niin taitaa käydä, että ruoka- ja leivontablogina alkanut juttu pitää loppujen lopuksi sisällään kaikenlaista, mitä päässä sattuu pyörimään. :)

    Anna, singahdapa tänne niin lähdetään kierrokselle! Oisit ihanaa seuraa! :)

    Eena, se sivukaisen kaappi on muuttanut ekaan vinttiin, äiti sano siirtäneensä sen sinne. Ja käkikello on edelleen kateissa, taidan tosiaan tulla teille tekemään tupatarkastusta... ;)
    Sen singerin aion sieltä sivukaisen perältä kyllä siirtää kans vintin puolelle.
    Mä oon toipunu tuolista, mutta hoida sitä hyvin. ;)
    Tomista...mä epäilen, että se on joissakin asioissa tullu kummisetäänsä...meinaa lähteä kouluun ilman reppua, ja tulee sieltä ilman kypärää.."Se vaan unohtu..."

    VastaaPoista