Punaviinimarja-kinuskipiirakka ja työvuoro pohdintoja

Tarvitko viikonlopulle jotain hyvää, mutta nopeasti valmistuvaa?

Tätä voin suositella!

Olen testannut jo kaksi kertaa, ja kauppansa teki, kehuja sai.

Ensimmäisellä kerralla jääkaapista ei löytynytkään muuta kuin Flora vispiä, mutta kyllä siitäkin sai kinuskin aikaiseksi. Tosin se oli rakenteeltaan rakeisempaa kuin kunnon kermasta tehty, mutta hyvin upposi.

Halutessaan marjoiksi voi laittaa vaikka puolukkaa tai karpaloa, kuka mistäkin tykkää.

Pohja:

100g pehmeää voita

½dl sokeria

1 muna

1tl leivinjauhetta

½dl kaurahiutaleita

2dl vehnäjauhoja

Sekoita kuivat aineet keskenään.

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi, lisää muna.

Sekoita nämä keskenään. 

Pingota halk. 24cm irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja levitä taikina pohjalle.

Tavallinen piirakkavuokakin käy.

Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.

Irrota jäähtyneenä irtopohjavuoasta.

Laita päälle viinimarjoja, n. 5dl.

Kinuski

2dl fariinisokeria

2dl kuohukermaa

MItta aineet kattilaan. Kiehuta usein sekoitellen kunnes kinuski on haluamasi paksuista.

Kaada kinuski marjojen päälle. 

Ei haittaa, vaikka marjat olisivat jäisiä, ja kinuski kuumaa.

Nappasin ohjeen Arjen aurinkoja-blogista. Siellä vinkattiin että pohjia voi tehdä valmiiksi pakastimeen jolloin pikavierasvara on vain kinuskinkeiton päässä.

Herkullista viikonloppua! :)

Mä aloitan täällä 6 päivän vapaita! Kyllä näitä on odotettukin!
Kolmivuorotyössä on paljon huonoja puolia rintasyöpäriskin nousemisesta lähtien, mutta on siinä myös hyvät puolensa. Meidän työpaikalla työtekijät tekevät listat itse, osastonhoitaja sitten vetää ne yhten ja pitää huolta että joka vuorossa on riittävästi väkeä. Tekee siis taikoja.
Toki niihin itse tehtyihin tulee joskus muutoksia, mutta todella paljon voimme vaikuttaa omiin vuoroihin.
Tässä listojen vaihteessa lopetan siis vapaisiin ja aloitan seuraavan vapailla. Tuloksena pieni loma.
Joka ei tietenkään tule ilmaiseksi, onhan ne tunnit tehtävä joka tapauksessa.
Mutta nyt mä nautin! :)

Joillakin ihmisillä on muuten ihmeellisiä käsityksiä epäsäännöllisestä kolmivuorotyöstä.
Joidenkin kommenttien mukaan vapaat viikolla ovat kuin ylimääräisiä vapaapäiviä joita muut eivät saa. Ehkäpä jää huomiotta että siinä tapauksessa viikonloppu on vietetty työmaalla, samoin kuin monet juhlapyhät, jolloin normivuoroja tekevät viettävät itsestään selvästi kotona.
Tunnit tehdään, mutta ehkä eri kohdassa kuin joku muu. :)

Onhan tässä sekin hyvä puoli, että silloin kun lapset olivat vielä hoidossa, heillekin tuli vapaapäiviä viikolle. Eikä joka aamu tarvinnut herätä aikaisin. Jos menin iltavuoroon, hoitoon ehti myöhemminkin. Toki olen sitten usein viikonloput töissä, joten koko perheen yhteinen vapaa-aika on aika harvassa, ja kallisarvoista ainakin minulle. Onneksi mieheni handlaa kyllä hommat kotona, mun ei todellakaan ole koskaan tarvinut keitellä ruokia valmiiksi tai murehtia kuinka pärjäävät.
Vapaat viikolla helpottavat myös jälkikasvun kuskaamisia oikomishoitoihin, yms.

Itse olen tehnyt kauan tätä työtä, joskus mietinkin, että kuinkahan sujuisi sopeutuminen, jos työaika muuttuisikin yhtäkkiä ma-pe 8-16.
Vanhetessa tuo palautuminen hidastuu, sen huomaa jo näin alle 40 vuotiaana.
Ennen nukkumapäivä (eli päivä jolloin yövuoro loppuu), oli kuin vapaapäivä. Parin tunnin unien jälkeen jaksoi vaikka mitä.
Voin kertoa, että enää en todellakaan jaksa. Nukkumapäivä on koomapäivä, olo on kuin krapulassa. Tai sitten on aivan ylikierroksilla.
 Jos päivällä nukkuminen ei oikein onnistu aina, sen huomaa todellakin vapaapäivänä. Väsy tulee, ennenmmin tai myöhemmin.
Mutta, kuten totesin, puolensa ja puolensa... Keskityn siis niihin hyviin puoliin ja ajattelen vasta myöhemmin sitä miten joskus harmittaa lähteä töihin kun muu perhe on vapaalla tai viettää isänpäivää tai jotain muuta juhlapyhää.
Kaikkea ei voi saada, yritän siis nauttia siitä hyvästä mitä on.

Millaista työtä sinä teet/olet tehnyt? Kuinka koet työaikasi? :)