keskiviikko 22. elokuuta 2018

Mehevä omenapiirakka ja luonnon ihastelua

Nuorimmainen halusi leipoa jotain, ja koska meneillään oli juuri Omenapuutyhjäksi-operaatio, suostuttelin neidin tekemään omppupiirakkaa.
Ohje löytyi K-ruoka sivuilta googlettamalla, muokattiin pienesti.
Ja kovin herkullinen ohje olikin!
Piirakasta tuli ihanan mehevä ja pehmeä. maistui hyvin myös ilman vaniljajäätelöä tai -kastiketta.
Vaikka ne kyllä kruunaavat makunautinnon!

2½ dl vehnäjauhoja
½tl leivinjauhetta
½tl soodaa
1½ dl sokeria
2tl vaniljasokeria
150g maustamatonta jogurttia
½dl maitoa
75g voita
1 kananmuna

Pinnalle omppuviipaleita, kotimaiset voi laittaa kuorineen.
 Kanelia ja sokeria.

Viipaloi omput ja sulata rasva.
Sekoita kuivat aineet kulhossa.
Lisää kulhoon jogurtti ja maito( tai 2dl piimää), sulatettu voi ja kananmuna.
Sekoita tasaiseksi.
Kaada taikina halkaisijaltaa 26cm piirakkavuokaan. asettele omenaviipaleet päälle.
Ripottele pinnalle kanelia ja sokeria.
Paista 200 asteessa, uunin keskitasolla n. 25-30 minuuuttia.
Tarjoile vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa.




Mä en mielelläni ole liikkeellä kauhean aikaisin, mutta mummolareissulla mieli paloi taas metsään.
Niinpä eräs lauantaiaamu olin lapsuuden vattumailla jo ennen klo 8.
Aika oli senkin puoleen hyvä, että kuumuus ei ollut vielä aivan näännyttävä. Toki hiki tuli ennen kun olin takaisin, mutta aivan sama...

 
Mukavan rauhallista oli. Aamu-usva leijaili ja pellot tuoksuivat syksyltä.

 
Sen muinaisen vattupaikankin löysin. Vaikka ei se enää ihan samalta näyttänyt. Puskien oksat eivät enää ylettyneetkään sinne missä ne ennen roikkuivat, ja iso oja oli rutikuiva, ei piskoakaan vettä.
Kaunista silti oli.
Kuuntelin, katselin, nautin.
Kuljin hirven jäljissä ja kuuntelin edestä päin kuuluvaa rytinää. Mahtoiko olla sama tyyppi joka oli jälkensä jättänyt, vai joku toinen sarvipää.
Kuuntelin lintujen laulua, säikähdin vierestä lentoon lehahtavaa teertä.
Ihastelin suurta, monimutkaiselta näyttävää hämähäkin verkkoa.
Melkein odotin näkeväni keijukaisia tai pieniä menninkäisiä saniaisen lehtien seassa.
Palasin takaisin paarmoja ja kärpäsiä huitoen, mutta voimaantuneempana.





10 kommenttia:

  1. Metsä tekee niin hyvää. Nyt kun täälläkin on viilentynyt kelit siedettäviksi koirille, olemme samoilleet pitkillä metsälenkeillä. Nautinto koko perheelle <3
    Peuroja nähdään joka kerta, hirvet ovat harvinaisempia silmälle. Mutta, toissapäivänä näimme kuinka uljaana iso hirvi asteli edessämme tien yli. Vaikuttava hetki.
    Ihanaa päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Metsä on niin hyvä paikka kulkea ja olla.
      Koirien kanssa varmasti hauskaa, seurata niiden puuhasteluja. :)
      Voi, hirven kohtaaminen on varmasti ollut upea juttu!
      Mä en ole nähnyt hirviä kuin autosta käsin, ja se ei ole kovin toivottua...ainakaan lähietäisyydeltä.

      Mukavaa syksyistä viikkoa teille päin! <3

      Poista
  2. Ihanan näköinen omppupiirakka ja ihania luontokuvia myös! :)

    VastaaPoista
  3. Oi nam, mikä piirakka ja vitsit kuinka kauniita kuvia olet ikuistanut. Tuo peltokuva erityisesti on kerrassaan upea :)

    VastaaPoista
  4. This pie looks incredibly delicious! I would love to try and make something like this for desert. Thanks for the share, hope you have a fantastic weekend. Keep up the posts.

    World of Animals

    VastaaPoista
  5. Onpa mehevän näköinen omppupiiras. Herkkua :) Ihania luontokuvia olet ottanut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ompuista saa kaikkea ihanaa aikaiseksi.

      Poista